Lounais-Häme

Myönteisellä ajattelulla eroon masennuksesta

Masennus on tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ohella Suomessa suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Masennuksesta kärsivien määrä on kasvanut, koska se tunnistetaan aiempaa paremmin mielenterveyden häiriönä.

Suomen mielenterveysseura arvioi, ettei masennuksen yleistymisestä ole yksiselitteistä näyttöä. Mahdollisesti nykyajan työelämän paineet ja suorituskeskeisyys vaativat niin paljon voimia, että masennuksesta kärsivien mahdollisuudet suoriutua normaalisti ovat aiempaa vähäisemmät. Näin työkyvyttömyys masennuksen vuoksi yleistyy.

Masennus on joka tapauksessa käynyt kovin monelle tutuksi joko oman tai läheisen sairastumisen vuoksi. Valitettavasti ihmiset pelkäävät edelleen puhua siitä.

– Ensimmäinen askel on puhua asiasta avoimesta, painottaa somerolainen ratkaisukeskeinen terapeutti ja elämäntaidon valmentaja Jody Merelle. Hän kärsi lapsena isänsä syvästä masennuksesta ja sairastui myöhemmin itsekin vakavaan masennukseen.

– Masennus on vaarallista ja tuhoavaa.

Ajoissa haettu ja saatu hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennuksen pahenemista, mutta turhan moni hakee apua vasta, kun ei tunne enää selviävänsä oireidensa kanssa. Lisäksi hoitoon pääsy tahtoo vaatia omaa aktiivisuutta, vaikka masennuksesta kärsivällä voimat ovat useimmiten lopussa.

– Masennusta ei tarvitse hävetä. Minä koen, että on 500 kertaa rohkeampaa sanoa, ettei voi hyvin ja tarvitsee apua, Jody Merelle sanoo.

Masennus voi aiheutua eri syistä, joten hoitokeinojakin on useita. Masennusta hoidetaan tavallisesti sekä lääkkeillä että terapialla. Jody Merelle puhui lääkkeettömästä masennuksen hoidosta Somerolla luennolla, jonka Somero-opisto järjesti yhteistyössä Someron Säästöpankin kanssa. Hän ei kuitenkaan puhu lääkehoitoa vastaan, vaan pitää sitä tarpeellisena.

Masennuksesta kärsivän on Merellen mukaan syytä paitsi puhua murheistaan myös pyrkiä käsittelemään niitä.

– Jos asiaa vain jauhaa, se paisuu.

Vaikka ihminen ei voi juurikaan estää ikäviä tapahtumia, hän pystyy kontrolloimaan, miten asiat ottaa vastaan. Haasteena on löytää asioista jokin hyvä puoli.

– On paljon itsestä kiinni, haluaako ihminen puhua huonoista vai hyvistä asioista.

Myönteisten asioiden noteeraaminen palauttaa Merellen mukaan hiljalleen kadonneen elämänhalun.

– Se on elämäntapakysymys, jota pitää harjoitella.

– Meissä kaikissa on jotain hyvää, hän muistuttaa.

Ystävän tekopirteä lohdutus ei pure elämänhalunsa menettäneeseen, sillä tuolla hetkellä hän ei näe missään toivoa. Masentunutta on autettava ottamaan itse pienet askeleensa kohti parempaa. Kunhan hän uskaltautuu pyytämään konkreettista apua, suomalainen ystävä ei hylkää, Merelle vakuuttaa.

– Siitä tulee auttajalle arvokas olo.

– Emme voi ikinä tietää, miten toiset voivat. Jokin kaunis ele, hyvä palaute voi olla arvokas.

– Jos olet positiivinen, se tarttuu. FL

 

Uusimmat