Lounais-Häme

Naapurin kiusa kalvaa ankeuden arkeen

Kaikki alkoi neljä vuotta sitten. Kuten kaikissa kerrostaloissa, myös tässä kerrostalossa asui kissoja. Mutta nyt taloon muutti kissa, jota ulkoilutettiin. Ja se ei miellyttänyt yhtä talon asukkaista.

Kissasta tuli kimmoke kiusaamiseen.

-Olin asunut talossa useamman vuoden eikä ongelmia ollut. Tai no yksi erikoinen tapaus saman henkilön taholta, naapurin uhriksi joutunut Pirkko (nimi muutettu) kertoo.

Pirkolla ei ollut enää asiaa taloyhtiön yhteiseen ulko-olohuoneeseen, jossa istuttiin ja rupateltiin mukavia. Kiusaaja vetosi allergiaansa.

-Hän oli saanut allergiakohtauksen, kun katseli meidän ulkoilua ikkunastaan.

Naapuri saarnasi Pirkolle myös siitä, että kissa tekee talon lapset sokeiksi, koska pissaa hiekkalaatikkoon.

Hiekkalaatikolle kissa ei tosin istahda, sillä se kulkee hihnassa.

-Toisinaan päästän sen kyllä vapaaksi, mutta olen itse vieressä, joten hiekkalaatikolle kissa ei mene.

Kiusaaja oli Pirkon mukaan taitava manipuloija. Sanoillaan hän sai Pirkon kutistamaan elinpiiriään ja tuntemaan ahdistusta.

Kiusaaja käytti syyllistäviä sanoja, kertoi talon asukkaiden paheksuvan Pirkkoa, uhkasi käräjillä ja kun Pirkko yritti kirjeitse sovitella, kiusaaja tuhahti: Olet omituinen, lopeta tuo kirjeiden kirjoittaminen.

Kiusaajanainen osasi olla toisaalta erittäin miellyttävä, ja hänellä oli taloyhtiössä paljon valtaa ja ystäviä.

-Tai ainakin tuttavapiiri, joka myötäilee. Olen minä saanut heiltä hiljaista tukea, mutta en silloin, kun kuningatar on paikalla.

Pirkko toteaa, että hän tietää rankempiakin kiusaamistapauksia. Yhden ihmisen silmätikuksi joutuminen johti kuitenkin siihen, että Pirkko tunsi silmät selässään ja ahdistusta liikkuessaan piha-alueella. Ahdistus seurasi myös sisälle, eikä sitä päässyt pakoon.

Mutta apua oli saatavilla.

-Sain keskusteluapua psykiatriselta sairaanhoitajalta ja nämä keskustelut ovat vähentäneet ahdistusta. Ymmärsin ja sain vahvistusta, ettei vika ole minussa.

Käräjäuhkailut saivat Pirkon kääntymään oikeusavustajan puoleen.

-Aluksi en ottanut uhkausta todesta, koska se tuntui niin naurettavalta. Mutta kun uhkailut jatkuivat, kysyin oikeusavustajan neuvoa. Kiusaaja uhkasi myös kunnianloukkausjutulla, kun lopulta suutuin ja sanoin hänelle pahasti. Ei saisi provosoitua, mutta minä provosoiduin.

Oikeusavustajan näkemys oli kuitenkin lohdullinen.

-Hän sanoi, että aihetta minkäänlaisen syytteen nostamiseen ei ole. Hän totesi, että kerrostalossa on oikeus pitää lemmikkieläintä, Pirkko toteaa.

Mutta mistä apu, jotta itse kiusaamiselle tulisi stoppi? Naapuruussovittelukeskuksen johtaja Miriam Attias suosittelee sovittelua, jossa kumpaakaan osapuolta ei tuomita.

-Jos asioita ei oteta puheeksi, tilanne ei lopu välttämättä koskaan, Attias sanoo ja välttää käyttämästä sanaa kiusaaminen.

-Puhumme siitä mitä tapahtuu, emme ota kantaa toisen puolesta, vaan pyrimme rakentamaan yhteisen sopimuksen, johon kumpikin osapuoli voi sitoutua.

Sovittelu on aina vapaaehtoista ja vaatii molempien osapuolten suostumuksen. Ensin tavataan osapuolet erikseen, minkä jälkeen keskustellaan yhdessä.

-Yhteiseen pöytään tuodaan kuitenkin vain ne asiat, joista ollaan valmiita neuvottelemaan.

Attias ja Tampereen aluekoordinaattori Hanna Vuorinen ovat sovitelleet lukemattomia tapauksia, mutta molemmat toteavat, etteivät ole törmänneen kertaakaan pahaan ihmiseen.

-Tai no ehkä kerran.

-On tärkeä huomata, että myös sillä toisella osapuolella on tarina ja tausta, joka voi selittää käytöstä. Kukaan ei halua ainaista riitaa, vaan taustalla on jotain. Toivoa on, he kannustavat.

Attias ei lähde jakamaan neuvoja riitatilanteiden ratkaisemiseen, koska jokainen tapaus on erilainen ja mukana on aina vähintään kaksi osapuolta.

-Yleinen neuvo kuitenkin on, että älkää olettako, vaan kysykää suoraan. Jos tilanne on kärjistynyt, kirje ei ole hyvä yhteydenpitomuoto, koska vääriä tulkintoja tulee helposti.

-Jos dynamiikka on puolestaan mennyt huonoksi, keskustelu ilman ulkopuolista apua voi olla vaikeaa, Vuorinen jatkaa.

Sovittelusta on aina hyötyä, vaikka lopputulos olisikin vain pieni askel parempaan.

-Toisinaan sopu voi olla absurdi. Päätetään esimerkiksi, että keskisormea ei enää näytetä, Vuorinen heittää.

Parhaassa tapauksessa kotirauha palautuu ja skismat eivät hallitse enää arkea.

-Prosessi auttaa joka tapauksessa ymmärtämään laajemmin itseä ja toista. On tärkeää puhua myös siitä, miltä itsestä tuntuu. Sen voi tehdä ilman toisen syyttelyä, Attias toteaa.

Sovittelun etu on myös se, ettei tuomioita jaeta: varoitukset ja valituskierre eivät tuo ihmisiä yhteen.

Pirkko arvioi, että sovittelu ei hänen tapauksessaan onnistu, koska vastapuoli ei keskustele. Näkemys on varsin tyypillinen.

-Sovittelu auttaa usein juuri niissä tilanteissa, kun keskusteluyhteyttä ei muutoin saada, Attias kannustaa.

Rikos- ja riita-asiain sovittelu on lakisääteinen palvelu ja sitä tarjotaan myös Forssan seudulla. FL

Riita-asiain sovittelu
Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa on kyse maksuttomasta palvelusta, jossa vapaaehtoiset sovittelijat toimivat välittäjinä tapahtuneen rikoksen tai riidan osapuolten välillä ja auttavat heitä neuvottelussa. Tarkoituksena on käsitellä osapuolille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä sopimaan toimenpiteistä, jotta asiat sujuisivat jatkossa paremmin.Sovittelupalveluja saa sovittelutoimistoista. Sovittelussa käsitellään myös pieniä riita-asioita.Tavoitteena on puhua riidasta, osapuolten tapahtumiin liittyvistä kokemuksista ja tunteista sekä sopia toimenpiteistä vahinkojen hyvittämiseksi tai sovintoon pääsemiseksi molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sovittelu on mahdollisuus mutta se edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Kanta-Hämeen sovittelutoiminnan tuottamisesta vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä.

Uusimmat