Lounais-Häme Lounais-Häme

Näin kirjavia viljapeltoja ei ole ennen nähty: Satokauden viive viikosta kuukauteen – Märkä syksy pelottaa jo nyt

Viljojen puintikausi on myöhässä ja lisähaasteen tuo harvinaisen runsas jälkiversonta. Viljakasvien satonäkymiä luonnehditaan kehnonlaisiksi mutta vaihtelu on suurta. Syyskesän sää ratkaisee, kumpaan suuntaan epävarma tilanne kääntyy.
Heikki Levomäen kaurapellossa on lähes kypsää viljaa sekä raakiletta. Runsas jälkiversonta lisää puintikauden vaikeusastetta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Heikki Levomäen kaurapellossa on lähes kypsää viljaa sekä raakiletta. Runsas jälkiversonta lisää puintikauden vaikeusastetta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ensimmäiset puimakoneet on nähty Lounais-Hämeen pelloilla. Satoa on korjattu lähinnä kumina- ja ruispelloilta, mutta varsinainen puintikausi antaa odottaa.

– Myöhässä ollaan. Meidän tilalla kevätviljojen puintiin päästään elokuun lopulla. Yleensä puinnit on aloitettu elokuun puolivälissä, toisinaan jo elokuun alussa, viljelijä Heikki Levomäki Ypäjänkylästä kertoo.

Lisähaasteen tuo voimakas jälkiversonta, minkä vuoksi pelloilla on eri kypsyysvaiheen viljaa: viljapellot ovat nyt poikkeuksellisen kirjavia.

– En muista näin vahvaa sivuversontaa. Kasvusto jäi alkukesällä harvaksi, koska oli niin kuivaa ja kuumaa. Kuivan jakson jälkeen säät olivat suotuisat, ja sivuversoja kehittyi valtavasti. Huippusadot on meidän alueella menetetty, Levomäki kuvailee.

Jälkiversonta viivästyttää puinteja entisestään. Viljelijän on tehtävä päätös, odottaako koko sadon kypsymistä vai puidako eri kypsyysvaiheessa olevaa viljaa. Molemmissa vaihtoehdoissa on riskinsä.

Viivettä viikosta kuukauteen

ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan viljojen kehitys on Etelä-Suomessa jäljessä 7–10 vuorokautta. Paikallisesti viive voi jälkiversonnan vuoksi olla jopa kuukausi, toteaa Vesa Koivula, kasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Suomesta.

– On meillä hyviäkin peltolohkoja. Alkukesä oli erittäin kuiva, ja kasvustot ovat sen vuoksi kirjavia Forssan seudulla ja lähikunnissa.

Varhain kylvetyt alat kestivät kuivuutta paremmin. Itävyyteen vaikuttivat kylvöajankohdan ja sateiden ohella maan laatu ja rakenne sekä viljelykierto.

– Hikevillä mailla kosteutta nousee paremmin, toisin kuin savimailla, joita on meidän alueellamme paljon. Hämeenlinnan ja Riihimäen suunnalla tilanne on jo parempi, Koivula vertaa.

Jälkiversonnan vuoksi viljapelloissa kasvaa rinnakkain niin kypsää kuin kasvuvaiheessa olevaa viljaa.

Hyvä viljasato vain harvoille

Mitä pitemmälle syksyyn puinnit venyvät, sitä suuremmiksi kasvavat riskit. Satonäkymistä puhutaan sen tähden vielä varovasti. Vesa Koivula kuvailee yleisnäkymää kuitenkin kehnonpuoleiseksi.

Viljat tarvitsevat kypsyäkseen ennen kaikkea lämpöä, joten lämpöjakso on nyt parasta mahdollista kiriapua. Myös syksystä toivotaan vähäsateista ja lämmintä, jotta puinteja ei jouduta siirtämään yhä kauemmaksi.

Märkä syksy laskisi satonäkymiä entisestään.

– Jos on sateista, varsinkin vehnä ja ohra alkavat itää tähkissä, kaura varistaa.

Seurauksena on laatutappioita ja siemenviljan itävyysongelmia. Kuivatus lisää puolestaan kustannuksia.

– On todennäköistä, että osa viljoista joudutaan puimaan hieman raakoina, Koivula arvioi.

Rehusato ilahduttaa

Jos ovat viljasatonäkymät heikot, karjatilalliset ovat saaneet korjattua jo kaksi hyvälaatuista ja runsasta rehusatoa. Sadot ovat olleet paikoin niin runsaita, ettei kolmannelle rehusadolle ole kaikilla tiloilla tarvetta.

Myös kesä–heinäkuun vaihteessa korjattu kuivaheinäsato oli runsas ja hyvälaatuinen. FL

Lue myös: Muistatko millainen sato korjattiin vuonna 2019?

Satonäkymät

Viljojen kehitys on 7–10 vuorokautta jäljessä normaalista ja kevätviljojen puinti tapahtuu pääosin syyskuussa. Jälkiversonta voi lisätä viivettä.

Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan tyydyttäväksi ja hyväksi.

Kevätviljojen satonäkymät ovat vaihtelevia kylvöjen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Erityisesti Etelä-Suomessa viljat ovat kärsineet sääolosuhteista.

Tautitorjuntaa tarvittu tavanomaista enemmän.

Säilörehukauden toinen sato onnistui hyvin tai jopa erinomaisesti. Myös kolmannen sadon näkymät ovat hyvät.

Tuholaiset verottivat öljykasvisatoa.

Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään, herneen ja perunan satonäkymät hyvät, samoin sokerijuurikkaan.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic