Lounais-Häme

Näin maakunnan tiettävästi laajin koronaketju saatiin tukahdutettua – Noin puolet tehtaan tuotantotyöntekijöistä sairastui tai altistui loppuvuodesta

Avosairaanhoidon ylilääkärin mukaan mikä tahansa tuotantolaitos voi joutua vastaavaan tilanteeseen. Tölkkitehtaalla ei ole todettu yhtään tautitapausta tänä vuonna.
Koronatartuntojen ja altistumisen määrän ollessa suurimmillaan, tehtaan tuotanto jouduttiin ajamaan alas kahden yövuoron ajaksi. Kuva: Pekka Rautiainen/ HäSa

Marraskuun puolivälin jälkeen Canpackin tölkkitehtaalla Hämeenlinnassa saatiin huolestuttavia tietoja. Yhden työntekijän todettiin 17. marraskuuta sairastuneen koronaan. Pian tämän jälkeen myös kaksi muuta työntekijää sairastui.

Tehtaan hallinto sai tiedon sairastumista suoraan työntekijöiltä. Hämeenlinnan avoterveydenhuollon viranomaiset saivat virallisen tiedon muutaman päivän viiveellä, sillä sairastuneet eivät olleet paikkakuntalaisia. Oli ilmeistä, että useampia työntekijöitä oli vähintään altistunut virukselle.

Koska virus voi tarttua jo ennen kantajan oireilua, kyseessä saattoi olla laajasti noin sadan tuotantotekijän keskuudessa levinnyt tartuntaketju, joka saattoi aiheuttaa ongelmia tehtaan tuotannolle ja levitä myös muun väestön keskuuteen Hämeenlinnassa.

Hämeenlinnan tehtaan henkilöstöpäällikkö Anna-Leena Honkatupa kertoo, että ensimmäiset kolme tapausta osuivat tiettävästi sattumalta samaan aikaan.

– Heidän sairastumisensa lähde oli todennäköisesti muu kuin työpaikka. Oman salapoliisityöni perusteella yhden sairastumisen juuret johtivat Uudellemaalle. Kahden muun sairastumisen lähteestä ei saatu varmuutta.

Kova työ jäljittäjille

Tehtaalla oli keväällä 2020 otettu käyttöön tavanomaisia turvatoimia ja lämpötilan mittaus töihin tullessa. Kasvomaskeja ja käsidesiä annettiin kotiin vietäväksi ja koronaohjeita annettiin neljällä kielellä.

Lokakuussa kahdella kotimaassaan käyneellä työntekijällä oli todettu koronatartunta, mutta heidän osaltaan tartuntaketju saatiin tukahdutettua alkuunsa. Lomalta palaavilta alettiin vaatia kaksi negatiivista koronatestiä ennen töihin paluuta. Tehtaalla otettiin käyttöön maskipakko.

Silti virus tarttui nyt paitsi tehtaalla, myös ulkomaisten työntekijöiden kimppakämpissä ja työmatkoilla. Terveysviranomaiset, tehtaan johto ja työterveys alkoivat yhteistyössä selvittää vyyhtiä.

– Suurin suma tuli tietoomme 23. marraskuuta. Sen jälkeen alkoi tapahtua, Hämeenlinnan avosairaanhoidon ylilääkäri Outi Hämäläinen kertoo.

Työpaikan yhdistämät ja perheisiin rönsyilleet altistusketjut työllistivät merkittävästi avosairaanhoidon jäljittäjiä.

– Meitä oli arkisin 1–2 lääkäriä ja 2–4 hoitajaa tekemässä jäljitystä. Olimme aika kovilla ja teimme aamusta iltaan töitä. Jos koronapositiivinen henkilö asui kimppakämpässä tai perheensä kanssa, koko ruokakunta määrättiin karanteeniin, samoin kuin työmatkaporukat.

Marraskuun 24. päivä tehtiin ensimmäinen massatestaus, jossa koronatesti tehtiin jokaiselle noin sadalle tuotannon työntekijälle.

Marraskuun 27. päivä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tiedotti, että tehtaan työntekijöistä 16 oli sairastunut. Altistuneita ja karanteeniin määrättyjä oli siihen mennessä yli 20, Honkatupa kertoi Hämeen Sanomissa.

Koronatestejä tehtiin satoja

Lähes kaikki tapaukset oli todettu tuotantotyöntekijöillä, joille etätyö ei ole mahdollista.

Outi Hämäläinen kertoo, että oli onnea, että altistumisten todettiin ulottuneen vain parissa tapauksessa työntekijöiden ja heidän perheidensä ulkopuolelle.

– Näistä parista altistumisesta ei syntynyt uusia ketjuja. Kaikki käyvät kaupassa, mutta muuten monet ulkomaisista työntekijöistä viettävät aikaa pitkälti omassa piirissään.

Kaikkiaan tehtaan työntekijöistä sairastui 45 henkilöä ja karanteenissa oli yhteensä 67 henkilöä, joista osa lukeutuu myös sairastuneisiin.

Massatestauksia järjestettiin vielä kaksi lisää. Näin työntekijöiden ei tarvinnut itse hakeutua testeihin ja ottaa selvää käytännöistä. Testejä tehtiin avoterveydenhuollossa ja työterveydessä yhteensä noin 340 kappaletta.

Testit olivat vapaaehtoisia, mutta Anna-Leena Honkatuvan mukaan vain pari henkilöä suhtautui testaukseen epäilevästi.

– Ilmapiiri oli tehtaalla se, että kaikki halusivat selvittää tilanteen ja päästä normaaliin arkeen mahdollisimman nopeasti, Outi Hämäläinen kiittää.

Tehtaan tuotantotyötekijöistä pääosa on puolalaisia. Apua saatiin Turengin terveysasemalla työskentelevältä puolalaiselta hoitajalta.

– Hän teki eristys- ja karanteeniohjeet puolaksi, minkä lisäksi käytimme tulkkipalvelua, Hämäläinen kertoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Kuva: Soile Toivonen / FL

Työntekijät loppuivat kesken, tuotanto ajettiin alas kahdessa vuorossa

Tehtaan tuotanto jouduttiin ajamaan alas kahden yövuoron ajaksi, sillä työntekijöitä ei ollut tarpeeksi. Työtoverit järjestivät karanteenissa ja eristyksessä olleille kauppa-apua.

Vaikka ulkomaisen työvoiman on julkisuudessa syytelty aiheuttavan tartuntaketjuja, ylilääkäri Hämäläisen mukaan Canpackin tapauksessa yrityksen ja työntekijöiden suhtautumisessa ja toiminnassa on paljon kiitettävää.

– Voisin sanoa, että kantasuomalaiset voisivat koronalta suojautumisen suhteen ottaa tehtaan työntekijöistä mallia liikkumisessaan.

Canpackin tapauksessa apua ryppään tukahduttamisessa oli siitä, että kaikki työntekijät ovat saman työnantajan palveluksessa ja yhteisen työterveyshuollon piirissä.

– Rakennustyömailla ja telakoilla voi olla kymmeniä alihankkijoita, joilla on erilaisia käytäntöjä ja ohjeistuksia, Outi Hämäläinen toteaa.

Kaikki ovat palanneet töihin

Viimeinen työntekijä vapautui karanteenista 19. joulukuuta. Tämän jälkeen tehtaan toimintaa jatkettiin pienemmällä porukalla muutama päivä tavanomaista pidempään ennen joulutaukoa.

– Onnistuimme kirimään tuotannon kiinni, eikä tilanne näkynyt asiakkaille, Anna-Leena Honkatupa kertoo.

Outi Hämäläinen sanoo, että koronaryppään tukahduttamisessa oli avainasemassa työnantajan, kaupungin henkilöstön ja työterveyden saumaton yhteistyö.

– Viranomaiset huolehtivat karanteeneista ja eristyksistä, mutta paljon tietoa työntekijöille meni myös yrityksen kautta.

Sairastuneista kaikki ovat palanneet töihin. Kaksi henkilöä kävi sairaalassa, mutta kukaan ei sairastunut covid 19 -viruksen vakavaan tautimuotoon tai saanut pitkittyneitä oireita.

– Käsitykseni on, että sairastuneet selvisivät lopulta melko vähällä, Anna-Leena Honkatupa kertoo.

Joulutauolta palaaville työnantaja maksoi koronatestit kotimaassa ja Suomessa.

Tehtaan turvatoimia on lisätty entisestään. Työntekijöiden lämmönmittausta varten hankittiin uusi, entistä tarkempi laite. Kun sairaustapauksia alkoi ilmetä, tehtaalla alettiin desinfioida jokaisen sairastuneen tai altistuneen työpiste 10 päivää pinnoilla tehoavalla desinfiointiaineella. Kaikki työntekijät desinfioivat itse työpisteensä.

– Tänä vuonna meillä ei ole ollut yhtään koronatapausta, Anna-Leena Honkatupa kertoo. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic