Lounais-Häme

Näin paljon veronkorotus rokottaa kukkaroasi

Viikon tai kahden ruokarahat. Sen verran 0,5 prosenttiyksikön korotus kunnan tuloveroihin tuntuu keskituloisen veronmaksajan kukkarossa vuoden aikana.

Forssa, Humppila ja Ypäjä korottavat kukin tuloveroa puolikkaalla prosenttiyksiköllä ja Tammela 0,75 prosenttiyksikköä.

Kunnille tämä tietää lisäystä verotuloihin, mutta miten korotus näkyy tavallisen veronmaksajan kukkarossa? Forssan Lehti pyysi Veronmaksajain keskusliitolta laskelman tuloveron korotuksen vaikutuksista kahdessa eri palkkaluokassa.

Kahden tuhannen euron kuukausituloja nauttivat forssalainen maksaa ensi vuonna tuloveroa 20,5 prosentin mukaan. Korotus tarkoittaa sitä, että hänelle jää ensi vuonna tuloistaan 93 euroa vähemmän käteen kuin tänä vuonna. Kuukaudessa se tekee 7 euroa 75 senttiä eli suunnilleen yhden työlounaan verran.

Samalla tuloveroprosentilla 4000 euroa ansaitseva maksaa kunnan kassaan kympin enemmän kuin puolet vähemmän tienaava naapurinsa eli 17 euroa 75 senttiä kuukaudessa . Vuositasolla summa nousee 213:een euroon.

Korotuksen rahallinen vaikutus riippuu tietenkin henkilön verotettavista ansioista. Siihen vaikuttavat myös verotuksessa tehtävät henkilökohtaiset verovähennykset, kuten työeläkemaksut ja muut verotuksessa huomioitavat sosiaalimaksut. Myös muut hyvitettävät maksut kuten asuntolainojen lyhennykset vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiseen veroprosenttiin ja tätä kautta myös maksettavaan tuloveroon.

Forssan va. kaupunginjohtaja, talousjohtaja Leena Järvenpää muistuttaa, että vähennykset vaikuttavat myös kunnan verotulokertymään.

-Verovähennysten vaikutuksesta kunnan kassaan kertyy tuloveroa vähemmän kuin tuo 20,5 prosenttia verovelvollisten tuloista. Tarkkaa arviota vähennysten vaikutuksesta kokonaisverotuloon on vaikea laskea, koska vähennykset ovat henkilökohtaisia. Karkeasti laskettuna Forssan tasolla tuloveron efektiivinen vaikutus on todellisuudessa 14 prosentin luokkaa, Järvenpää laskee.

Forssassa puolikkaan prosenttiyksikön korotus tuloveroon tuo kaupungin kassaan arviolta noin 1,2 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Siis siinä tapauksessa, että väkimäärä ja asukkaiden tulotaso säilyvät ennallaan.

Vähäväkisemmissä kunnissa korotuksen tuoma rahasumma on tietysti pienempi asukasluvun ja tulojen suhteessa.

Lounais-Hämeen kunnista runsas puolet korotti tuloveroa ensi vuodelle. Sen sijaan Jokioinen ja Somero yrittävät pärjätä nykyisellä prosentilla.

Jokioisilla tosin oli aikeita korottaa tuloveroprosenttia ja kunnanhallituksessa asiasta äänestettiin. Vasemmistoliiton valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Petri Lehtonen esitti tuolloin, että veroprosentti pidettäisiin ennallaan.

-Veroja täytyy kerätä sen verran, että kunta pystyy rahoittamaan asukkaidensa tarvitsemat palvelut, mutta ylimääräistä ei saa kerätä.

-Sote-uudistuksen lainsäädäntö on vasta valmistumassa, eikä sen kaikkia vaikutuksia vielä tiedetä. Mutta ei veroprosenttia kannata silti sen takia nostaa, että kerätään nyt ehkä rahaa säästöön taseeseen. Ensi vuosi pärjätään kyllä nykyiselläkin prosentilla, Lehtonen perustelee verokantaansa, joka sai kunnanhallituksessa taakseen enemmistön.

Kunnallisverotuksen tasausjärjestelmä muuttuu tulevan maakuntauudistuksen myötä. Tuolloin kunnilta maakunnille ja siten valtion rahoitusvastuulle siirtyy noin 17 miljardin euron edestä peruspalvelujen kustannuksia. Tästä noin 11,5 miljardia euroa kunnat ovat keränneet verotuloinaan. Loput noin 5,5 miljardia euroa rahoitetaan tällä hetkellä valtionosuuksilla.

Moni kunta on pyrkinyt varautumaan muutokseen tekemällä säästöjä ja osin myös nostamalla veroastetta.

Muista Lounais-Hämeen kunnista poiketen Urjala laski tuloveroprosenttia. Urjala on ollut pitkään raskaan verotuksen kunta. Nyt verotus siis kevenee ainakin vuodeksi eteenpäin.

-En ole saanut suoraa palautetta kuntalaisilta, mutta luottamushenkilöiden kanssa olen asiasta keskustellut paljonkin. Osa on ihan tyytyväisiä veronalennukseen, mutta toki monella on huoli siitä pärjääkö kunta pienemmillä verotuloilla, Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala kertoo.

Veronalennus tarkoitaa Maijalan mukaan Urjalalle 350000 euron vähennystä verokertymään. Maijala uskoo, että kunta pystyy kuitenkin rahoittamaan palvelunsa pienemmilläkin verotuloilla.

-Ensi vuoden talousarvio on jonkin verran alijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämäisistä tilinpäätöksistä on kuitenkin kertynyt rahaa taseeseen ja tällä me katamme mahdollisesti syntyvän alijäämän.

Maijala ei usko, että veronalennuksella on suurta merkitystä yksittäiselle veronmaksajalle.

-Halusimme toteuttaa veronalennuksen ikään kuin kädenojennuksena kuntalaisille, jotka ovat monen vuoden ajan jaksaneet maksaa kunnalle veroja vähän raskaammin, Maijala muotoilee.

Julkispalvelut edellyttävät verorahoitusta, ja siten suurin osa kuntien toiminnasta rahoitetaankin verovaroin. Kunnat keräävät veroja kunnallisveroina ansiotuloista ja kiinteistöveroina rakennuksista ja maasta. Lisäksi kunnille ohjataan osuus yhteisöveron tuotosta. Tänä vuonna kuntien merkittävin rahoituslähde, kunnallisvero, tuo 45 prosenttia kuntatalouden tuloista.

Jutun lähteet: Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti Leena Savolainen sekä Kuntaliitto

 

Fingerpori

comic

Uusimmat