Lounais-Häme

Naislääkäreiden kasvava määrä lisää sijaisten tarvetta - terveyskeskuksiin kaivataan pysyvyyttä

Lääkäriliiton tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan sijaisilla hoidettujen lääkärivakanssien osuus on kasvanut terveyskeskuksissa huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Vaikka tutkimus osoittaa, että lääkäreitä on riittävästi, niin silti osalla terveyskeskuksista on vaikeuksia löytää sijaisia.

Naisten määrä lisää sijaisten tarvetta

Yksi sijaisten tarpeeseen vaikuttava tekijä on alan voimakas naisistuminen.

Lääkäriliiton tutkimuspäällikön Jukka Vänskän mukaan vuoden 2016 tilaston mukaan 55 prosenttia maassamme asuvista 26 000 lääkäristä oli naisia.

-Pitkiä poissaoloja tulee paljon, kun aletaan perustaa perheitä.

Samaan aikaan myös osa-aikaisuuksien määrä on lisääntynyt, sillä osa lääkäreistä jakaa työviikon useamman työpaikan kesken.

Vänskä lisää vielä, että arvomaailman muutoskin näkyy alalla.

-Vapaa-aikaa ja perhettä arvostetaan yhä enemmän.

Vapaa-aikaakin arvostetaan

Myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (Hyky) va. perusterveydenhuollon palvelualuejohtaja Arto Honkala sanoo, että alan naisvaltaisuus vaikuttaa sijaistarpeeseen.

-Kun nuori lääkäri saa viran, hän alkaa suunnitella perheen perustamista. Se on täysin luonnollista ja ok, mutta terveyskeskuksen kannalta pysyvyys olisi tärkeää.

Toinen ongelma on Vänskänkin mainitsema vapaa-ajan arvostus.

-Moni ei halua sitoutua terveyskeskuslääkärin virkaan. Ennen virassa oltiin eläkeikään asti.

Hän jatkaa, että pitkä työsuhde ei ole monessa ammatissa enää mahdollista, mutta terveyskeskuslääkärinä se vielä onnistuisi.

Hyvistä osaajista tullaan kilpailemaan

Vaikka lääkäritilanne on parantunut viime vuosina, on joissakin kunnissa edelleen pulaa lääkäreistä. Edes sijaisia ei tahdo saada.

-Keikkalääkäreitä oli vielä muutama vuosi sitten tarjolla, mutta enää heitä ei ole. Tosin pyrimmekin siihen, ettei keikkalääkäreitä tarvitsisi käyttää, Honkala sanoo.

Hykyssä on 25 terveyskeskuslääkäriä. Kolmesta virasta puuttuu vakituinen lääkäri. Tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan lääkärivaje on suurinta muun muassa Kainuun, Itä-Savon ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.

Vaikka lääkäreitä on Honkalan mukaan riittävästi, niin terveydenhuollon monimutkainen rakenne imee lääkärit tehokkaasti. Terveyskeskuksiin lääkäreitä ei enää saadakaan.

-Tulevina vuosina tullaan käymään kilpailua hyvistä osaajista. On oltava valmius myös maksaa heille kilpailukykyistä palkkaa.

Honkala harmittelee, että nuorten lääkäreiden ensimmäiset kymmenen vuotta ovat niin repaleisia. Pelkästään terveyskeskuslääkäriksi erikoistuminen vie pari vuotta. Lisäksi lääkäreillä on säännöllisesti lisäkoulutuksia.

Honkalan mukaan sijaislääkäreiden saaminen täytyy tulevaisuudessa ratkaista jotenkin, sillä nykyinen palvelutaso ei riitä.

-Keikkalääkäri olisi ratkaisu ongelmaan. Tänä päivänä kalastelemme virolaisia lääkäreitä sijaisuuksiin.

Oikea lääkäri oikealle paikalle

Lääkäriliiton Vänskän mukaan perusterveydenhuoltoa ei voida rakentaa tilapäisen työvoiman varaan.

-Järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että terveyskeskuksissa olisi siellä pitkään työskennelleitä, kokeneita lääkäreitä ja sitä myöten pitkäaikaisia potilas-lääkäri-hoitosuhteita.

Hänen mielestään lääkäreitä koulutetaan tarpeeksi. Lisäksi pitää huomioida, että tällä hetkellä noin tuhat suomalaista opiskelee lääkäriksi ulkomailla.

-Suuri osa heistä palaa takaisin Suomeen töihin. Suomella ei ole varaa kouluttaa lääkäreitä työttömiksi.

Vänskä jatkaa, että koulutus kestää pitkään, joten työvoimatarjontaan koulutettavien määrän lisääminen on hidas keino.

Vänskä painottaisi ennemminkin erikoislääkärikoulutuksen riittävää resursointia ja sitä, että alakohtainen erikoislääkärituotanto vastaa väestön tarpeisiin.

Lyhyisiin sijaisuuksiin vaikea löytää tekijää

Sijaislääkäreitä välittävän Attendon perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon henkilöstöpalveluiden liiketoimintajohtaja Anni Huotari kertoo, että ostopalvelulääkäreiden määrä on kokonaisuudessaan pysynyt samalla tasolla viimeiset viisi vuotta.

-Ihan lyhyisiin, nopeisiin pätkiin, jossa on hyvin tarkat toiveet sen suhteen, minkälainen lääkäri työtä voi tehdä, tai lääkärin pitäisi vaihtaa paikkaa päivittäin, on vaikea löytää tekijää.

Mutta mikäli tilaus on pidempi, työtarve on suunniteltu kohtuullisen ajoissa ja lääkäri pääsee osaksi muuta tiimiä, ostopalvelulääkäri löytyy helpommin.

Ostopalvelulääkäreinä on kaikenikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia lääkäreitä. Huotarin mukaan monilla on vakituinen työsuhde Attendoon.

-Työmarkkinoilla näkyy yleisesti ilmiö, ettei haluta tehdä 60 tunnin työviikkoja, vaan myös muulle elämälle toivotaan aikaa, Huotari summaa.

 

Kainuussa edelleen pulaa lääkäreistä
Tammikuussa julkaistun Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan terveyskeskuksissa oli täyttämättä 188,5 lääkärin tehtävää, mikä oli 4,8 prosenttia kaikista tehtävistä.Terveyskeskuksia oli 148, joista 66 prosentissa ei ollut lääkärivajetta lainkaan.Terveyskeskusten, joissa oli yli 20 prosentin lääkärivaje, palveluiden piiriin kuuluu 2,3 prosenttia väestöstä.Yli kymmenen prosentin lääkärivaje oli muun muassa Kainuun, Itä-Savon ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.Lääkärintehtäviä ulkoistaneita tai lääkärityövoimaa ostopalveluna hankkineita terveyskeskuksia oli 81 eli 55 prosenttia.Lääkärintehtävien ulkoistamisen osuus oli 6,5 prosenttia ja ostopalveluiden osuus oli 3,6 prosenttia lääkärintehtävistä.Terveyspalveluiden ulkoistamisen ja ostopalvelujen osuus oli suurin Länsi-Pohjan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti