Lounais-Häme

Naisyrittäjienkin tasa-arvossa parannettavaa

Lokakuun 30. päivänä vuonna 1947 seitsemän naista kokoontui konttoristi Lyyti Lahden luokse pohtimaan Forssan Yrittäjänaisten kerhon perustamista. Sodan aiheuttamat erilaiset rajoitteet hankaloittivat normaaliin elämänrytmiin palaamista ja monia naisjärjestöjä oli lakkautettu. Tarmokkaat naiset kaipasivat yhdistystoimintaa, jossa pohdittaisiin ja ratkottaisiin vaikeuksia yhdessä.

Kokouksessa muodostui ensimmäinen johtokunta, jonka toimintasuunnitelmaksi tuli ennen kaikkea yksityisyrittäjyyden eteenpäin vieminen sekä sosiaalinen toiminta.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Leena Leppä-Lukkala kertoo, että samoja teesejä pitää yllä nykyinenkin järjestöväki. Naisyrittäjien paikallisyhdistyksen tavoitteena on tukea jäsentensä hyvää oloa. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutusta ja virkistystoimintaa.

-Kun nainen perustaa yrityksen, toivomme hänen löytävän meidät ja saavan meiltä vertaistukea. Olemme rentoja yrittäjänaisia, joilla kaikilla arjen askareet ovat läsnä, Leppä-Lukkala kannustaa.

Vuoden 2017 alussa yhdistyksen riveihin kuului 125 jäsentä ja 34 Senior Ladya.

-Jäsenmäärä on muutaman vuoden takaisesta jäsenhankinnasta vakiintunut. Kesäkuussa järjestämme tapahtuman, jossa haemme mukaan yrittäjähenkisiä naisia. Ei siis tarvitse olla yrittäjä, henkisyys riittää. Yksi sana tai teko sopivalla hetkellä riittää innostamaan yrittäjäksi, Leppä-Lukkala näkee.

Hän iloitsee siitä, että naisyrittäjillä on elinvoimainen keskusjärjestö ajamassa naisten asiaa. Esimerkkinä Leppä-Lukkala mainitsee vauvalaskun tasaamisen, jonka naisjärjestö sai ajettua läpi. Siinä äidin työnantajalle maksetaan 2500 euron kertakorvaus 1. huhtikuuta lähtien.

-Paljon on vielä eroa nais- ja miesvaltaisilla aloilla yrittäjänkin näkökulmasta. Järjestön tavoitteena on saada naisten ääni kuuluviin ja tasa-arvo toteutumaan.

Vuosien 2007–2016 kohokohtia paikallisjärjestöllä olivat muun muassa osallistuminen 2011 järjestettyyn mielenosoitukseen eduskuntatalon edessä vanhempainkulujen tasapuolisen jakamisen puolesta. Vuonna 2015 Eerikkilässä järjestetyt valtakunnalliset yrittäjänaispäivät kokosivat seudulle 200 yrittäjänaista ympäri Suomen.

Forssan Seudun Yrittäjänaisten vuosittainen merkittävä tempaus ja naisten yhteistyön timanttinen helmi on Forssan joulunavauksen järjestäminen. Parhaimmillaan tapahtuma on kerännyt torille yli 5000 ihmistä nauttimaan joulun tunnelmasta.

Juhlapuhujana tapahtumassa toiminut Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander listasi muutamia merkkipaaluja suomalaisen naisen historiasta. Hän mainitsi yrittämisen kannalta tärkeän vuoden 1879, jolloin elinkeinovapaus tuli voimaan ja naiset saattoivat alkaa yrittäjiksi. Äänioikeuden naiset saivat ensimmäisten maiden kärjessä vuonna 1906 ja omista raha-asioistaan naiset saivat päättää vuoden 1930 avioliittolain myötä.

-Nämä muutamat virstanpylväät osoittavat, että suomalaiset naiset ovat olleet rakentamassa julkisesti tätä maata miesten rinnalla reilusti yli sata vuotta, Estlander huomautti.

Estlander mainitsi vauvalaskun tasauksen lisäksi muitakin merkittäviä asioita, joiden läpiviennissä naisyrittäjillä on ollut iso rooli. Näitä ovat muun muassa yrittäjävähennyksen voimaantulo, työntekijän koeajan pidennys kuuteen kuukauteen, maksuperusteisen arvonlisäveron toteutuminen ja perintö- sekä lahjaveron kevennys.

Estlander harmittelee, että isot rakenteelliset uudistukset, kuten koko vauvalaskun tasaaminen ja paikallisen sopimisen edistämien, ovat edelleen kaukana siintävä haave.

Yrittäjänaisten kärkitavoitteiksi Estlander linjasi kolme asiaa: Sen, että eduskunta tasaa vanhemmuudenkulut eli vauvalaskun laajalta veropohjalta ja Suomeen luodaan yrittämistä ja työllistämistä kannustava veropolitiikka sekä sen, että yrittäjien sosiaaliturvaan pistetään reilaan.

Tervehdyksensä juhlaan toivat myös Naisliiton Keskusjärjestön puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Anttila mainitsi puheessaan, että naisyrittäjyys yhdistää kaksi hyvin tärkeää teemaa yhteen, hyvän taloudenpidon ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Hän huomautti, että vaikka naisyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla, suomalaisista yrittäjistä edelleen vain joka kolmas on nainen. Naisille on Anttilan mielestä markkinoitava yrittäjyyttä hieman eri lähtökohdista kuin miehille.

Anttila kertoi kuulijoille tuoreimman juhlavuoden päätöksen.

-110-vuotisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunniaksi tehty aloite on naisille suunnattu innovaatiopalkinto, joka on arvoltaan 110 000 euroa. Se voidaan myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalta, Anttila kertoi.

Grahn-Laasosen mukaan Forssan tulee siirtyä elinvoiman rakentamisessa ja yrittäjämyönteisyydessä sanoista tekoihin. Hän esittää, että Forssa antaa yrityksille sitovan yrittäjälupauksen. Se on lupaus siitä, että homma toimii, jos päätät perustaa ja pitää yrityksesi Forssassa.

-Yrittäjälupauksella Forssa sitoutuisi siihen, että Forssaan sijoittuva uusi yritys tai täällä jo toimiva yritys saa tarvitsemansa luvat ja palvelut nopeasti, sähköisesti ja yhdeltä luukulta. Yrittäjälupauksen tulisi kattaa niin kaavoitus, rakennusluvat, mahdollisen infran rakentaminen kuin muutkin palvelut, joita yritykset tarvitsevat – ja yhdeltä luukulta, Grahn-Laasonen näkee. FL

 

Palkitut
Hopeiset ansiomerkit:Eila Suvanto-HeinämäkiElina KivimäkiTiina KoskiJohanna Talikainen.Pronssiset ansiomerkit:Ulla LövholmAnu NiemiArja Yli-LiipolaTeija PenttiläLeena Leppä-LukkalaHannele RaitaTiina Lepola. 

Uusimmat