Lounais-Häme

Nauratko helposti ja spontaanisti? Olet todennäköisesti hyvinvoiva ja tunnet enemmän mielihyvää

Nauru tekee hyvää, tietää myös naurujoogaohjaaja Essi Koski. Hänen naurunsa kuvattiin vuonna 2010. Kuva: Seppo Pessinen
Nauru tekee hyvää, tietää myös naurujoogaohjaaja Essi Koski. Hänen naurunsa kuvattiin vuonna 2010. Kuva: Seppo Pessinen

Mitä helpommin ja spontaanimmin purskahdat nauruun, sitä todennäköisemmin voit hyvin ja tunnet mielihyvää enemmän kuin moni vähemmän naurava.

Tämä selviää Turun yliopistossa väittelevän Sandra Mannisen väitöskirjasta.

Väitöskirjan mukaan herkästi nauravilla on elimistössään enemmän niin sanottuja myy-opioidireseptoreja myös neutraalissa tilanteessa. Myy-opioidireseptorit osallistuvat esimerkiksi kivunlievitykseen ja keskushermoston mielihyvän säätelyyn.

Nauraminen yhdessä läheisten ystävien kanssa lisäsi koehenkilöiden aivoissa myös endorfiinien vapautumista.

Tutkimuksen perusteella nauraminen ei siis pelkästään tunnu hyvältä, vaan se myös aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää.

Nauruherkkyys tärkeä työkalu psyykkisten sairauksien arvioinnissa

– Tutkimustuloksen voisi yleistää siten, että nauraminen on neurobiologisesti palkitsevaa ja saa meidät nauttimaan toistemme läheisyydestä. Toisaalta mielihyvän puute sekä kykenemättömyys iloita liittyvät useisiin mielenterveydenhäiriöihin, etenkin vaikea-asteiseen masennukseen. Kykenemättömyys spontaaniin nauruun voisi kertoa siis myös neurobiologisen järjestelmän lamaantumisesta, vaikkakaan sitä ei tässä varsinaisesti tutkittu, Manninen kertoo yliopiston tiedotteessa.

Psykiatrisesta näkökulmasta nauruherkkyys voisi siis heijastella ihmisen kokonaishyvinvointia ja kertoa samalla aivojen opioidijärjestelmän aktiivisuudesta. Arvio nauruherkkyydestä on itse asiassa tärkeä työkalu arvioitaessa psyykkisesti sairasta ihmistä ja suunniteltaessa tälle yksilöllisesti kohdennettuja hoitomuotoja.

 

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat