Lounais-Häme Forssa

Neljännes ei tiedä, onko taloyhtiöllä lainaa – "Moni luottaa, että taloyhtiön asiat etenevät ilman omaa panosta"

Jos taloyhtiöiden hallituksiin ei löydy halukkaita, palvelut pitää pian ostaa ulkopuolisilta.
Oman taloyhtiön taloudellinen tilanne ei välttämättä ole selvä läheskään kaikille osakkaille. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tilaisuudessa Forssassa vieraillut Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoi taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille asumiskustannusten kehityksestä ja näkymistä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Oman taloyhtiön taloudellinen tilanne ei välttämättä ole selvä läheskään kaikille osakkaille. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tilaisuudessa Forssassa vieraillut Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoi taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille asumiskustannusten kehityksestä ja näkymistä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pari miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiössä. Sen toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan ole läheskään kaikille selvät.

– On aktiivisia osakkeenomistajia, jotka ovat kiinnostuneita omasta omaisuudestaan, mutta valitettavan moni luottaa, että taloyhtiön asiat etenevät ilman omaa panosta, Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n isännöitsijä Rami Tervomaa sanoo.

Hänestä asumisen osaamista ja asunto-osakeyhtiömallia tulisi opettaa peruskoulussa, sillä valtaosa joutuu jo nuorena näiden asioiden kanssa tekemisiin asuntoa vuokratessaan tai ensiasuntoa ostaessaan.

Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen: taloyhtiö omistaa rakennuksen asuntoineen ja osakas asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet.

– Omistat omasta seinästä yhtä suuren osuuden kuin naapurin seinästä, Tervomaa havainnollistaa.

Lue myös: Näin toimii yksi Suomen parhaista taloyhtiöistä.

Kallein hankinta

Asunto on useimmille elämän kallein hankinta. Siksi taloyhtiön asioista kannattaisi olla kiinnostunut.

– Osakkaiden näkemyksiä kaivataan entistä enemmän, kun asuntokanta ikääntyy ja korjaustarve lisääntyy.

Asunto on monen suurin omaisuus. Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n isännöitsijä Rami Tervomaa kannustaa osakkaita kysymään rohkeasti isännöitsijältä esimerkiksi taloyhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Asunto on monen suurin omaisuus. Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys oy:n isännöitsijä Rami Tervomaa kannustaa osakkaita kysymään rohkeasti isännöitsijältä esimerkiksi taloyhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kun Realia Isännöinti oy teetti lokakuussa Tuhat suomalaista -tutkimuksen, varsinkin talousasiat osoittautuivat taloyhtiön osakkaille kinkkisiksi: vain puolet (53 %) vastaajista koki ymmärtävänsä tilinpäätösmateriaalia. Lähes neljännes (23 %) ei osannut sanoa, onko omalla taloyhtiöllä lainaa.

– Kolmannes ei varmaan edes lue kokouskutsuja tai tiedotteita, joten silloin ei voikaan olla perillä taloyhtiön asioista, OP-isännöinnin vastaava isännöitsijä Mari Moisander toteaa.

Taloyhtiön tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen tutustuminen on jokaisen omalla vastuulla. Tervomaa kannustaa osakkaita vaatimaan isännöitsijältä luettavaa ja informatiivista materiaalia.

– Ongelmana on, etteivät ihmiset uskalla kysyä ja pelkäävät osoittaa omaa tietämättömyyttään. Yhtiökokouksissa yritän aina sanoa, että turhia tai tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Lue myös: “Taloyhtiöt ovat pulassa, kun remontteja on lykätty ja asuntojen arvot ovat laskeneet.”

Muista yhtiökokous

Taloyhtiössä yhtiökokous käyttää ylintä päätäntävaltaa.

– Yhtiökokouksissa käy aika pieni osa osakkaista. Vaikka ei olisi omia mielipiteitä, kannattaisi tulla edes kuuntelemaan, paljonko taloyhtiöllä on rahaa ja mitä tulevaisuudensuunnitelmia on. Samalla tutustuu muihin ihmisiin, Moisander toteaa.

Yhtiökokous päättää muun muassa taloyhtiön hallituksen, joka puolestaan määrittelee, miten taloyhtiön asioita ja osakkaiden omaisuutta hoidetaan.

Moisander kertoo hallituksissa olevan käynnissä sukupolvenvaihdos. Osaa nuorista hallitustyöskentely kiinnostaa, mutta tunkua hallituksiin ei silti ole.

– Harva myöskään kehtaa itse ilmoittaa kiinnostustaan. Tällöin kannattaa vinkata asiasta vaikka naapurille tai hallituksen jäsenelle, joka voi tehdä ehdotuksen.

Tervomaa epäilee, että hallitustyössä arveluttavat ennemminkin ajankäytölliset haasteet kuin vastuun pelko. Moisanderista hallitustyön vastuullisuutta ei kannatakaan liiaksi ajatella, sillä maalaisjärjellä ja taloyhtiön parasta ajattelemalla pärjää hyvin.

– Kun hallitus toimii huolellisesti ja tasapuolisesti kaikkia osakkaita ja asukkaita kohtaan, pääsee jo pitkälle. Isännöitsijät ovat sitä varten, että he seuraavat, että asiat tehdään lakien mukaan.

Isoimmissa kaupungeissa useat taloyhtiöt maksavat hallituksen jäsenille palkkion. Tervomaa suosittelee korvausta yhteisen hyvän eteen tehdystä työstä.

– Korvaus menetystä vapaa-ajasta voi motivoida.

Kannattaa tietää: Jopa lintujen ruokintaan tarvitaan lupa taloyhtiöltä.

Mistä hallitukseen väki?

Joidenkin taloyhtiöiden hallituksiin osakkaita joudutaan lähes pakottamaan, mikä ei ole Moisanderista toivottavaa: lähtökohtana tulisi olla vapaaehtoisuus ja kiinnostus taloyhtiön asioihin.

– Jos taloyhtiön hallitukseen ei löydy riittävästi halukkaita, uhkakuvana on, että hallituspalvelut täytyy tulevaisuudessa ostaa ulkopuolisilta hallitusammattilaisilta, Tervomaa väläyttää.

Moisander kehottaa miettimään, kenen sinä haluaisit päättävän omaisuudestasi.

– Niiden, joilla on itselläänkin rahaa kiinni asunto-osakkeissa, vai ihmisten, jotka hoitavat tehtävää työkseen. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat