Lounais-Häme

Niskat nurin muuttotappiolta

 

Vuoteen 2007 asti Tammela nautiskeli kasvavasta kuntalaisten joukosta. Sitten tapahtui jotain.

Väestömuutoskäyrä kääntyi selkeään laskuun, ja suunta on ollut alaspäin. Ikärakennekin natisee, sillä myös työssäkäyvän väestön osuus pienenee ja ikäihmisten osuus kasvaa.

Vuonna 2007 tammelalaisia oli jo 6 650 ja vuonna 2015 enää 6 311. Erityisen kehno vuosi oli 2014, jolloin lähtömuuttajia oli 234.

Nyt Tammela on nostanut kissan pöydälle.

-Negatiivisista asioista pitää puhua eikä hyssytellä, jotta ne saadaan käännettyä positiivisiksi. Kunnassa halutaan ymmärtää muuttoliikkeen motiivit ja vastata niihin laadulla, palveluiden parantamisella sekä oikein suunnatulla markkinoinnilla. Pohjaksi kunta teetti muuttoliikeselvityksen. Valtavasta materiaalista tehtiin yhteenveto, jotta tilannekuva hahmottuisi. Sen avulla päästiin myös kehityksen taustoihin kiinni.

Työn teki Forssan ammatti-instituutista yo-merkonomiksi valmistuva Ansa-Katarina Lönnholz, joka teki selvityksen vuosilta 2000–2015. Tietoja kerättiin muun muassa maistraatista, Tilastokeskukselta ja väestötietojärjestelmästä.

-Erikoista on, että Tammelassa lähtömuuttajia ovat nuoret aikuiset eli 25–30-vuotiaat. Oletimme, että lähtijöitä olisivat olleet opintoihinsa muuttavat nuoret. Kyse ei ole myöskään työpaikkojen perässä lähtijöistä, koska enemmistö tulomuuttajista on 35–40-vuotiaita. Suurin osa aktiiviväestön lähtijöistä muuttaa Hämeenlinnaan, toteaa Larsson.

Tammela ei ole ongelmansa kanssa yksin, mutta se on päättänyt aloittaa vastatoimet väkensä vähenemiseen.

-Tammelalle on tärkeää pitää kiinni asukkaistaan ja kuunnella herkällä korvalla myös kuntalaisten toiveita. Hihat on kääritty ylös, sillä parannettavaa ja tehostettavaa on. Muuttoliikeselvityksen pohjalta voimme kohdentaa kyselyitä esimerkiksi tietynikäisille tai kunnasta muuttaneille.

Larsson uskoo, että elinkeinoelämän, maatalouden ja matkailun kehittämisestä syntyy tärkeitä työpaikkoja. Myös muita keinoja kunta aikoo käyttää.

– Niitä voisivat olla vaikkapa kesäasuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi asunnoiksi ja niissä etätöiden mahdollistaminen. Etäyhteyksien pitää toimia moitteetta ja kaistaa pitää olla riittävästi. Tammelan kunnan pitää harkita palveluliikenteen hankkimista, jotta nuoret ja heidän vanhempansa eivät käynnistäisi keskustelua poismuutosta. Sellaista keskustelunaihetta emme halua perheen ruokapöydän ääreen. Myös senioreille pitää taata tasokas asuminen palveluineen, kertoo Larsson.

Lähtökohta ei Larssonin mukaan ole huono, mutta nopeaa muutosta tuskin saadaan aikaan.

-Tammela tarjoaa kuitenkin turvallisen, ympäristöystävällisen, kustannustehokkaan ja palveluiltaan hyvän vaihtoehdon 100 km säteellä olevien suurten asutuskeskuksien asukkaille. Mahdollisuudet luontopainotteiseen varhaiskasvatukseen ja kouluun ovat kunnassa ainutlaatuiset. Kunta haluaa rakentaa palveluitaan siten, että ne soveltuvat muuttuviin elämäntilanteisiin.

Tammela aikoo pitää jatkossa tilastoinnit ajan tasalla, ja niitä on päätetty päivittää kolmen kuukauden välein. Luottamushenkilöt saavat jatkossa ratkaisujensa tueksi ajantasaisen tiedon. FL

 

Naapurista ja naapuriin
Tällä vuosituhannella Tammelaan on muuttanut 2047 ja lähtenyt 1675 asukasta.Väki vaihtuu naapurusten kesken. Muuttajia on Forssasta ja Jokioisilta, mutta samoihin kuntiin on myös paljon muutettu. Tulijoita on ollut myös pääkaupunkiseudulta ja Hämeenlinnasta. Tammelasta on muutettu paljon myös Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Turkuun.15 vuoden aikana kuntaan on muuttanut 1106 naista ja pois on muuttanut yksi vähemmän. Miehiä kunta on houkutellut 1089. ja miehistä nettomuuttoa on kertynyt 37 hengen verran.Emäpitäjästä ei lähdetä kauas. Suomen rajojen ulkopuolelle ei ole selvitysjaksolla lähdetty, mutta muilta mailta on tultu Tammelaan yhden kahden ihmisen vuosivauhtia.Kunnan väkiluku laskee myös syntyvyyden ja kuolleisuuden suuren eron vuoksi. Vuosina 2000–2014 Tammelassa kuoli 1083 ihmistä ja syntyi 951.Lähde:Tammelan muuttoliikeselvitys

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic