Lounais-Häme

Nobelin rauhanpalkinto aktivistikaksikolle, joka haluaa lopettaa seksuaalisen väkivallan käytön aseena

Oslo
05.10.2018, 14:52

Ulkomaat

Nobelin rauhanpalkinnon saavat kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen ihmisoikeusaktivisti Nadia Murad taistelusta seksuaalisen väkivallan käyttöä vastaan konflikteissa.
– Rauhanomaisempi maailma voidaan saavuttaa vain, jos naiset ja heidän perusoikeutensa sekä turvallisuutensa tunnustetaan ja niitä suojellaan sodassa, Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen perusteli valintaa.
Irakin jesidivähemmistöön kuuluva Murad oli äärijärjestö Isisin vankina ja joutui useita kertoja raiskatuksi.
– Ensiksi he pakottivat meidät kääntymään islamiin. Sen jälkeen he tekivät, mitä halusivat, Murad on kertonut omista ja muiden siepattujen jesidinaisten kokemuksista.
Vapauduttuaan hän ryhtyi edistämään ihmisoikeuksia ja on muun muassa toiminut ihmiskauppaa vastaan.
Murad alkoi itkeä, kun hän sai kuulla saavansa Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinnosta kertoi hänelle puhelimitse toiminnanjohtaja Abid Shamden Nadia’s Initiative -järjestöstä. Shamden kertoo TT:lle heidän molempien olevan yllättyneitä ja onnellisia palkinnosta.
Mukwege on hoitanut sairaalassaan Kongon demokraattisessa tasavallassa tuhansia joukkoraiskausten uhriksi joutuneita naisia ja noussut alansa johtavaksi asiantuntijaksi maailmassa. Hän on itsekin vaarassa ja elää YK:n rauhanturvaajien suojelemana.
– Olemme kyenneet asettamaan rajat kemiallisille, biologisille ja ydinaseille. Nyt meidän täytyy asettaa raja raiskauksen käytölle aseena sodassa, Mukwerge perusteli pari vuotta sitten.
Hänen mukaansa raiskaus on tehokas ja halpa ase, joka tuomitsee uhrinsa loppuelämäksi.
Ehdolla rauhanpalkinnon saajaksi oli tänä vuonna yhteensä 331 henkilöä tai järjestöä. Viime vuonna rauhanpalkinnon sai ydinaseiden kieltämiseen tähtäävä Ican-kampanja.
Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhanvälitystyöstään vuonna 2008.

Pekka Haavisto: Ajankohtainen valinta ja tärkeä teema

Kansanedustaja ja entinen rauhanvälityksen erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr.) arvelee keskustelun naisten asemasta metoo-vuonna vaikuttaneen tämän vuoden rauhannobelistien valintaan. Haaviston mukaan naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta konflikteissa on lisääntynyt ja siksi teema on sekä ajankohtainen että tärkeä.
Mukwegen ja Muradin palkitseminen ei myöskään ole omiaan herättämään arvostelua, joten siten valinta on ollut Nobel-komitealle helppo, Haavisto pohtii. Hän myös muistuttaa, että rauhanpalkinnon rahallisella arvolla on suuri käytännön merkitys yksittäisten aktivistien ja heidän järjestöjensä työlle.

Rauhanpalkintoa ei voi perua

Rauhanpalkinnot ovat usein herättäneet myös poliittisia kiistoja. Tuorein puheenaihe on ollut Myanmarin (Burman) Aung San Suu Kyi, joka sai palkinnon vuonna 1991 maansa sotilashallintoa sitkeästi vastustavana oppositiopoliitikkona. Häntä on arvostelu siitä, ettei hän ole valtaan päästyään selkeästi tuominnut rohingya-muslimien vainoa kotimaassaan.
Kerran myönnettyä rauhanpalkintoa ei kuitenkaan voida perua.
Palkinnon saajan valitsee Norjan parlamentin eli suurkäräjien nimittämä viisihenkinen komitea. Palkinto on arvoltaan yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 861 000 euroa). Se luovutetaan saajalleen juhlallisesti Oslossa 10. joulukuuta.
Muut Nobel-palkinnot jaetaan samana päivää Tukholmassa. Tänä vuonna poikkeuksen tekee kirjallisuuspalkinto, jota ei jaeta ollenkaan Ruotsin akatemiaa ravistelleen hyväksikäyttöskandaalin takia.

STT

Kuvat:

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti