Lounais-Häme Forssa

Normandia kutsuu laskuvarjojääkäri Tapani Lehteä jälleen kerran hyppäämään

Laskuvarjojääkäri Tapani Lehti suuntaa jälleen hyppyvalmiina sotahistorian suurimman maihinnousun muistotilaisuuteen.
Tapani Lehden lähestyvällä Normandian keikalla kuuluu asiaan, että laskuvarjojääkärin puku edustaa maailmansodan aikaista mallia. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tapani Lehti tuntee jälleen suonissaan laskuvarjojääkärinä Normandian kutsun. Tarkka päivämäärä eli asiaan kuuluvammin ilmaisten D-Day odottaa torstaina 6. kesäkuuta.

Täyttymässä on 75 vuotta siitä, kun länsiliittoutuneet käynnistivät Ranskan rannikolla maailmanhistorian toistaiseksi suurimman maihinnousun operaationimellä Overlord.

Tapani Lehti toteaa Normandiassa juhlittavan maihinnousua vuosittain.

– Kuitenkin aina näin, kun kohdalle osuu tapahtuman viisi- tai kymmenvuotiskautispäivä, asiaa muistellaan tavallista suurimuotoisemmin, hän huomauttaa.

Normandiaan laskeutuu yli 200 jääkäriä

Laskuvarjojääkäreille kuuluu Tapani Lehden mukaan muistotilaisuuksissa näkyvä roolinsa kuten kuului aikanaan itse maihinnousussakin. Tosin laskuvarjojoukot eivät tehneet silloin maihinnousua, vaan operaatiokokonaisuuteen roolinsa mukaisesti liittyneen maihinlaskun Atlantin rannikon puolustuslinjojen taakse.

75 vuoden takaisen, eri lähteiden mukaan vaihtelevan, mutta joka tapauksessa tuhansissa luettavien maahanlaskusotilaiden sijaan tällä kertaa Normandiaan laskeutuu runsaat kaksi sataa laskuvarjojääkäriä.

– Kuljetustamme varten paikalla on 40 toisen maailmansodan aikaista Dakota- eli meillä matkustajakoneen DC-3-tyyppinimellä tunnettua konetta, jotka vievät meidät jollekin neljästä etukäteen valitusta maalialueista.

Tapani Lehden lähestyvällä Normandian keikalla kuuluu asiaan, että laskuvarjojääkärin puku edustaa maailmansodan aikaista mallia. Kuva: Lassi Puhtimäki

“Sotia tuskin käytäisiin, jos se olisi näiden sotilaiden ratkaistavissa”

Lehti kertoo laskuvarjojääkäreitä saapuvan Normandiaan Suomen lisäksi Ruotsista, Irlannista, Ranskasta, Englannista, Italiasta, Saksasta Sveitsistä, Hollannista, Belgiasta, Kreikasta, Etelä-Afrikasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.

– Kaikkien meidän yhteisenä mukaanpääsyvaatimuksenamme on laskuvarjojääkärin koulutus. Näin tiedämme varmuudella, että voimme luottaa toinen toisiimme joka tilanteessa.

– Kokemuksesta voin päätellä, että sotia tuskin käytäisiin, jos asia olisi näiden sotilaiden ratkaistavissa, Lehti toteaa.

Tapani Lehti on lähdössä Normandian muistotapahtumaan nyt toista kertaa. Avausvisiitin maahanlaskuineen hän teki vuonna 2014 maihinnousun 70-vuotisjuhlassa. Hän kuuluu, kuten silloinkin Suomesta mukaan lähtevään Laskuvarjojääkärikillan Excelsior-Teamin jäsenistön muodostaman osastoon, joka koostuu viiden vuoden takaiseen tapaan 32 hyppääjästä.

Tukikohta Ecaussevillessa odottaa majoituspaikkana 80 hengen teltta.

– Suomalaisina pidämme huolen siitä, että pääsemme nauttimaan myös telttasaunasta.

Hyppäämään ei pääse, ellei kaikki ole priimakunnossa

Excelsior-tiimin johtajana toimii forssalaiselle laskuvarjojääkärille entuudestaan tuttu Jarmo Kaipainen ja hyppymestarina ja kouluttajana hänen niin ikään hyvin tuntema yli 7 000 hypyn mies Olavi Kilpinen, jonka tehtäviin kuuluu Suomen lipun tuominen ilmasta Normandian kamaralle.

Normandiaan Suomesta suuntaava laskuvarjojoukko on valmistautunut tehtäväänsä viime vuoden kesäkuusta lähtien pidetyillä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen viikonloppuleireiltä yhteensä 364 hypyllä. Tapani Lehti huomauttaa, että pelin henki on leireillä kaukana läpihuutojutuista tai muista puuhastelun vuoksi puuhasteluista.

– Kyllä siinä tuli matkaa edeltäneellä leirillämmekin viime viikonloppuna jännitettyä, että kuinkahan tässä äijän käy. Helpotus suuri, kun sai tietää kuuluvansa edelleen Normandiaan lähtevään joukkoon.

Varmaa pudotuslennolle lähtevään koneeseen nouseminen ei Lehden mukaan ole vielä siinäkään vaiheessa, kun seistään paikan päällä kentällä koko 20 kiloa painavassa varustuksessa.

– Joukosta vastuussa olevat hyppymestarit tietävät vastuunsa. Niinpä he toimivat koneeseen nousutarkastuksessaankin sen mukaan aiheuttaen joka kerta piinallisia kelpaanko vai en -hetkiä.

– Varsinkin varavarjon suojaukseen kädellä kiinnitetään erityistä huomiota, sen kun ei ole syytä laueta koneessa. FL

Uusimmat