Lounais-Häme

Nousukausi ei ole taannut elämän mahdollisuuksien tasa-arvoa – 1997 syntyneillä enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin vuoden 1987 nuorilla

Nuorilla esiintyy mielenterveyden ongelmia.

Vuonna 1997 nousukaudella syntyneillä suomalaisnuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta vanhemmilla, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus. Lisäksi useampi heistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle.

Nousukausi ei ole tutkimuksen perusteella taannut elämän mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin. Osalla lapsista on kuitenkin ollut vaikeuksia matkalla täysi-ikäisyyteen.

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä tekemässä raportissa on seurattu yhden ikäluokan taivalta ja selvitetty lapsuuden kasvuolosuhteiden yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Raportti on jatkoa vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimukselle.

Verrattuna vuonna 1987 syntyneisiin useammalle 1997 syntyneelle oli asetettu psykiatrinen diagnoosi. Lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi eri ikäryhmillä lähes kaksinkertaiseksi, 3,1:stä 5,7 prosenttiin.

Lasten hyvinvointiongelmien taustalla oli havaittavissa usein perheen ongelmien kasautumista.

– Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.

Perheiden hyvinvointi oli vahvassa yhteydessä myös koulumenestykseen. Tytöillä oli keskimäärin parempi päättötodistuksen keskiarvo, mutta isompi määrä mielialahäiriödiagnooseja poikiin verrattuna. Pojilla puolestaan oli tyttöjä enemmän psyykkisen kehityksen häiriöitä kuten oppimiskyvyn häiriöitä.

– Näyttää siltä, ettei palvelujärjestelmämme tunnista tyttöjen ja poikien tuen tarvetta samalla tavalla, Ristikari huomauttaa.

Sukupuolierojen lisäksi havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla. Kanta-Hämeen nuoret olivat yleensä keskiarvon tuntumassa.

Asiasanat

Uusimmat