Lounais-Häme

Nuoren viljelijän toimeentulo kysyy luontoa

 

Hämeen alueen nuoret maataloustuottajat arvioivat hyvinvointinsa tyydyttäväksi, mutta kantavat huolta maatalouden kannattavuudesta ja kuormittavuudesta. Lähes puolet kyselyyn vastanneista nuorista tuottajista arvioi hyvinvoinnin tasonsa joko laskeneen hieman tai huomattavasti sitten alkuaikojen.

Agrologiksi ja sosionomiksi opiskeleva Sofia Haapala selvitti MTK Hämeen tilaamassa opinnäytetyössä nykyisten nuorten maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tasoa Hämeen alueella. Hän yllättyi, että nuoret maataloustuottajat pitävät omaa työhyvinvointiaan parempana kuin kollegoilla keskimäärin.

– On Suomessa aika harvinaista ajatella, että muilla menee huonommin. Yleensä oletus on, että muilla menee aina paremmin.

– Selittäviä tekijöitä ovat mahdollisesti laajalti otsikoissa oleva maatalousyrittäjien ahdinko. Tilastot ja luvut ovat maataloudessa melko negatiivisia, jolloin ehkä ajatellaan, että kun minulla ei mene niin kovin huonosti, niin jollain on pakko mennä, Sofia Haapala sanoo.

Kyselyyn osallistui kaikkiaan 112 nykyistä maatalousyrittäjää tai alaa opiskelevaa. Heistä valtaosa on 19–24-vuotiaita. Vastanneet nykyiset maatalousyrittäjät ovat lähinnä 25–34-vuotiaita.

Alalle ryhtymistä harkitsevat arvioivat työhyvinvoinnin selvästi korkeammaksi alalla jo toimivat.

– Varmasti se voi johtua siitä, ettei heillä vielä ole vastuuta eikä taakkaa, Haapala tulkitsee. Pessimistisesti maatalousyrittäjien hyvinvointiin suhtautuvat eivät alalle edes mieli.

– Ne, jotka eivät alalle ryhdy, kokevat, että maatalousyrittäjillä menee huonosti, mutta ne vastaajat, jotka sanovat ryhtyvänsä maatalousyrittäjäksi, arvioivat hyvinvoinnin selvästi paremmaksi.

Toinen yllättävä huomio on, että nykyisistä maatalousyrittäjistä yli kolmasosa kokee omaavansa liian vähän läheisiä tai ei osaa edes sanoa, onko heitä tarpeeksi. Tilanpito saattaa sitoa niin, ettei ystäviä oikein ehdi tavata.

Kuormittavimmiksi tekijöiksi nuoret tuottajat kokevat EU:n kautta lankeavan byrokratian ja valvonnan. Myös tilan huono taloudellinen tilanne rasittaa.

Lounais-Hämeen maaseutunuorten puheenjohtaja, agrologiksi lukeva Johanna Alanko Ypäjältä haluaa uskoa, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa harjoittaa osaavaa ja puhdasta tuotantoa. Byrokratia vain hirvittää.

– Kaikista eniten jännitän, miten löytää sen kaiken nippeli-nappelitiedon ja osaa täyttää vaaditut paperit oikein.

23-vuotias Alanko saa aikanaan keskustella vanhempiensa tilan jatkamisesta kahden pikkuveljensä kanssa. Hän aikoo joka tapauksessa pysytellä maatalouden parissa, sillä poikaystäväkin pitää Koskella maatilaa.

Henkistä jaksamista auttavat hänen mukaansa hieno ja yhteisöllinen maaseutuympäristö, naapurit, ystävät ja perhe. Fyysistä jaksamista helpottavat oikeat työtavat ja laitteisto.

Motivaatiota lisää Alangon mukaan se, kun voi kehittää työhön erilaisia ratkaisuja, kun on tutustunut muiden tilojen toimintaan. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic