Lounais-Häme

Nuorten kultaleijonien mitalit tulevat kantahämäläiseltä yritykseltä – Kultakeskus kasvaa kansainvälistymällä

Jääkiekon nuoret maailmanmestarit saivat Kultakeskus-konsernin valmistamat mitalit. Yrityksen kasvu löytyy ulkomailta ja uusista tuotteista.
Kultakeskuksen toimitusjohtaja Janne Kartano esittelee yhtiön uutta Olavi Virta ja hopeinen kuu -mitalia, jonka on suunnitellut Assi Arnimaa. Kuva: Riku Hasari

Hämeenlinnalaisen Kultakeskuksen toimitusjohtajalla Janne Kartanolla on iloinen ilme viikonlopun valvotun yön jälkeen. Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue voitti jääkiekon MM-kultaa, ja pelaajien kaulaa ripustettiin Kultakeskus-konsernin valmistamat mitalit.

– “Pojat” tulevat kotiin, hän laskee leikkiä HPK:n pelaajien paluusta mitaleineen Hämeenlinnaan.

MM-kisojen mitaleita ei kuitenkaan valmistettu Hämeenlinnassa. Ne valmisti ruotsalainen yhtiö Sporrong, jonka Kultakeskus osti viime kesänä.

– Yli kolmannes liikevaihdosta tulee jo ulkomailta. Se on välttämätöntä nykyisin.

Kultakeskus on nopeasti laajentanut toimintaansa ulkomaille. Välineenä ovat toimineet yrityskaupat. Kultakeskus on ostanut Sporrongin lisäksi Auran Kultasepät, Jucka´s Desingin, Kultateollisuuden, Rahapajan merkkiliiketoiminnan ja virolaisen Juveel-yhtiön.

Kotimaan markkinat eivät jalometallialalla kasva, uskoo toimitusjohtaja Kartano.

– Näemme, että kansainvälistyminen on se, mihin panostamme.

Kartano kertoo, että Kultakeskus neuvotteli juuri uudesta yrityskaupasta. Se kaatui kuitenkin kalkkiviivoilla.

Kultakeskus on Pohjois-Euroopassa vahva yritys omalla alallaan. Kartanon mielestä se on hyvä pohja.

– Olemme pikkuhiljaa laajentamassa omaa toimintaamme tai pyrimme löytämään uusia toimialueita, jotka ovat lähellä liiketoimintamme.

Kartanon mukaan Kultakeskuksen hyvät yhteydet kelloja valmistaviin yrityksiin saattavat avata aivan uuden maailman Skandinaviassa.

– Kelloja valmistavat yritykset Keski-Euroopassa tietävät, että Kultakeskus on luotettava kumppani, joka pitää mitä lupaa ja on onnistuneesti saanut kellobrändejä lentoon Suomessa. Se ei ole alalla aivan itsestäänselvyys.

Kartano on yksi Kultakeskuksen kuudesta työntekijästä, jotka ostivat yrityksen edesmenneeltä Jaakko Heikkilältä vuonna 2016. Kartano siirtyi talouspäällikön tehtävistä yhtiön toimitusjohtajaksi viime vuonna, kun Kultakeskus vietti satavuotista taivaltaan.

Yhtenä yrityksen pitkän menestyksen salaisuutena pidettiin vahvaa omistusta. Määrätietoisena tunnettu Heikkilä oli yksi näistä vahvoista ja pitkäaikaisista omistajista.

– Heikkilä halusi olla tietoinen yrityksen asioista ja kuunteli johdon näkemyksiä. Hän halusi tietää, että toiminta oli johdon hallussa ja antoi siten johdolle tilaa toimia itsenäisesti; Kartano sanoo.

Hänen mielestään vahva omistus on kaiken aikaa näkynyt myös ulospäin. Yritys tunnetaan siitä, että se pitää, mistä sovitaan.

Pitkäaikainen toimitusjohtaja Ilkka Ruohola on nyt yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kartano sanoo, että kuuden henkilön yhteinen omistus on muuttanut päätöksentekoa ja yhteisen suunnan löytäminen on saanut aikaan rakentavaa keskustelua.

– Hallituksen puheenjohtajana Ruohola hoitaa omaa tehtäväänsä ja osaa antaa tilan toimitusjohtajalle.

Henkilövaihdokset ja kansainvälistyminen ovat muuttaneet myös Kultakeskuksen johdon työtehtäviä.

– Oma ajankäyttöni suuntautuu entistä enemmän ulkomaille.

Kartano tuli Kultakeskuksen talouspäälliköksi vuonna 1999. Hän oli kauppatieteiden maisteriksi valmistumisensa jälkeen työskennellyt parissa muussa työpaikassa.

– Tehtävä tuntui mielenkiintoiselta. Kultakeskus on tunnettu paikallinen yritys. Se on näköalapaikka myös koko Hämeenlinnaan ja jalometallialalle.

Kartanon mielestä Kultakeskus on ollut yritys, joka arvostaa työntekijöitään ja jota työntekijät arvostavat. Se näkyy käytännössä pitkinä työurina.

Kultakeskus on kuitenkin nyt aivan toisenlainen yritys kuin se oli 20 vuotta sitten. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 26 miljoonaa euroa.

– Hämeenlinnalaisuus ja suomalaisuus eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Yritys ei aio siirtyä pois Hämeenlinnasta eikä se aio menettää ydinosaamistaan.

Janne Kartano harrastaa edelleen aktiivisesti liikuntaa. Perhe ja liikuntaharrastukset ovat vastapaino työlle, ja hän viettää myös paljon aikaa Hauhon kesämökillä.

– Ne antavat mahdollisuuden siihen, ettei aina ajattele Kultakeskuksen asioita.

50 vuotta täyttävä Kartano ei järjestä syntymäpäiväjuhlia. Hän on merkkipäivänään matkoilla. FL

Janne Kartano

Syntynyt 13.1.1969 Hauholla.

Naimisissa ja kaksi lasta.

Ylioppilas Parolan lukiosta vuonna 1988. Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta vuonna 1996.

Ernst & Youngin tilintarkastaja ja Bauer Nike Hockey Sticksin business controller vuosina 1997–99.

Kultakeskuksen talouspäällikkö vuosina 1999–2005, talousjohtaja 2005–17, toimitusjohtaja 2018–.

Harrastaa tennistä, sulkapalloa, golfia ja salibandyä.

Sotilasarvoltaan reservin majuri.

Uusimmat