Lounais-Häme

Nurmirehusato pitää maitotilaa jännityksessä

Mänkin lypsykarjatilalla Jokioisilla lasketaan rehutilannetta ja yritetään ennakoida tulevaa. Ensimmäinen nurmirehun sato jäi kuivan alkukesän vuoksi määrältään pieneksi, vaikka laatu onkin kohtuullinen.

Ensimmäinen sato oli Marko ja Marianne Mänkin Satulin tilalla hieman yli puolet normaalista. Nyt tilalla jännitetään, korjaavatko toinen ja kolmas sato tilannetta vai onko uhkana rehupula.

-Nurmen kasvuunlähtö korjuun jälkeen oli niin ikään hidasta kuivuuden vuoksi. Vesisade tuli sille vähän liian myöhässä. Nyt laskeskelen, milloin voisi toisen sadon korjata: korjatako tavalliseen tapaan heinäkuun lopulla vai odottaako kasvuston kasvamista pidempään. Pitkä lämmin jakso taas voi heikentää rehun laatua, jos liian pitkään odottelen, puntaroi isäntä Marko Mänki.

Mänki hankkii rehua myös yhteistyökumppaneitaan, mutta heidän pelloillaan on sama tilanne.

 

Pro Agria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula Somerolta vahvistaa Mänkin havainnon. Etelä-Suomessa nurmirehun ensimmäinen sato jäi pieneksi.

-Puoleen tai pahimmillaan jopa yhteen kolmasosaan normaalista. Nurmi kaipaisi vieläkin virkistävää vettä lisää, mutta viljat sen sijaan eivät, koska ne kukkivat parhaillaan, Koivula toteaa.

Viljaa käytetään Mänkinkin tilalla nautakarjan rehuna. Viljan satoennuste on Etelä-Suomessa jäämässä tavanomaisesta.

-Korvaavia rehuja pitää etsiä. Itse havahduin liian myöhään kyselemään sokerijuurikkaan tuoreleikettä tehtaalta. Siellä olivat tilaukset täyttyneet kuivan kevään vuoksi jo toukokuussa.

Mänkin mukaan talteen korjataan nyt myös kesantojen ja muiden lannoittamattomien niittyjen heinä, ja se paalataan talven varalle.

-Sitä voi antaa hiehoille, ummessa oleville tai vasikoille, mutta ei lypsäville. Jos rehusta tulee kova pula, viimeinen keino on vähentää eläinmäärää.

Mänkin tilalla on nyt 130 lypsylehmää ja 100 päätä nuorta karjaa.

 

Mänkin tila on yksi viidestä Forssan seudun maatilasta, jotka ovat mukana Avoimet maatilat -päivässä Hämeessä ensi lauantaina.

-Päätimme lähteä mukaan esittelemään millainen elinkeino suomalainen maatalous on ja miten tilat toimivat. Tämä on ammatti ja elinkeino, ei ajanvietettä.

Hän muistuttaa, että maatalous on muuttunut paljon viimeisen 20–30 vuoden aikana. Maatalon arki on hyvin erilainen kuin muistojen mummolassa.

-Olen huomannut, että monella on hyvin romanttinen ja vanhanaikainen kuva maatilan elämästä. Tietoa puuttuu, hän lisää.

Maatalousyrittäjien lisäksi tapahtumaa on järjestämässä Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hanke. FL

 

33 Hämeessä, 5 Forssan seudulla
Kanta- ja Päijät-Hämeessä järjestetään maatilojen avoimet ovet yhtensä 33 maatilalla. Forssan seudulta mukana on 5. Ovet ovat avoinna klo 11–15.TammelaKauniston lypsykarjatila (Juuriniementie 181, Liesjärvi) tuottaa maitoa 35 lehmän kylmäpihatossa. Lehmät sekä nuorkarja laiduntavat kesäisin.Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila (Runkomäentie 28, Mustiala). Entisen kuninkaan kartanon pelloilla viljellään nurmea, kevät- ja syysviljoja sekä valkuaiskasveja. Lehmillä ja nuorkarjalla on ajanmukainen lypsyrobottipihatto.Vekkilän museotilalla (Kirjurintie 2, Tammela) on kattava kokoelma maatiaiseläimiä kanoista kyyttöihin, possuista ja lampaista hevosiin.ForssaLänningin maatalousyhtymän tilalta (Raitoontie 409, Matku) löytyy 170 Hereford-emolehmää. Eläimet laiduntavat tilan luomupelloilla.JokioinenMänkin tilan (Murronkulmantie 575, Forssa) robottipihatossa asuu 130 lypsylehmää ja 100 päätä nuorkarjaa.kasvuahameesta.fi