Lounais-Häme

Nyt kehitetään biohajoavia pillejä ja kahvikuppeja – Mutta ratkaisevatko ne oikeasti merten muoviongelmaa?

Asiantuntijat painottavat, että todellinen ongelma on ihmisten huolimattomuus, ei muovinen pilli.
Biohajoavia pakkauksia kehitetään kovaa vauhtia. Kuvassa jokioislaisen Teemu Aittamaan kehittämä muoviton Origamicup. Kuva: Tapio Tuomela
Biohajoavia pakkauksia kehitetään kovaa vauhtia. Kuvassa jokioislaisen Teemu Aittamaan kehittämä muoviton Origamicup. Kuva: Tapio Tuomela

Uusiutuvia pakkausmateriaaleja kehittävä Sulapac ja metsäteollisuusyritys Stora Enso tuovat markkinoille biohajoavan pillin. Yritysten mukaan pilli on vastaus kertakäyttöiseen muoviroskaan, joka täyttää meriä.

Kertakäyttötuotteita korvataan muilla tuotteilla juuri nyt, koska vuonna 2021 tulee voimaan EU-parlamentin päätös kieltää muun muassa muoviset pillit, vanupuikot ja aterimet.

Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuus meren muovijätteestä on vain 2–3 prosenttia, vaikka alueiden osuus maailman muovinkäytöstä on yli 40 prosenttia. EU:n lisäksi myös muut maanosat olisi saatava mukaan kieltoon.

Jokainen planeetan ihminen käyttää keskimäärin yhden pillin vuodessa, kertoo Harlin. Vaikka pilliroskan kilomäärät ovat vain promilleja verrattuna muuhun muoviroskaan, määrällisesti pillejä on meressä paljon.

Materiaalin vaihto ei poista ongelmaa

Viimeisen kahden vuoden aikana Suomessa on kehitetty monia muovin korvaajia. Kotkamills on kertonut kehittäneensä muovittoman ja maatuvan kupin ja Her Majesty’s Drinking Box perinteisen pillimehupakkauksen korvaajan. Pelkästään juomapilliratkaisuja on tullut markkinoille kymmeniä. Niitä on kehitetty oljesta, paperista ja jopa makaronista.

Harlinin mukaan kuitenkaan materiaali itsessään ei ratkaise perimmäistä ongelmaa tuotesuunnittelussa.

–   Jos tuote on tarkoitettu kertakäyttöiseksi, sen koko elinkaari pitää miettiä, Harlin sanoo.

Elinkaaren päätteeksi ihmisen pitäisi myös osata laittaa roskansa roskikseen tai keräykseen. Jos kuudessa kuukaudessa maatuvan biopohjaisen pillin heittää luontoon, se on siellä kuusi kuukautta. Jos pilli päätyy linnun nokkaan, se voi olla pitkä aika, Harlin toteaa.

Materiaali Suomesta, valmistus Euroopassa

Sitran hiilineutraali kiertotalous -teeman johtava asiantuntija Nani Pajunen pitää Sulapacin ja Stora Enson puu- ja kasvipohjaisia pillejä hyvänä esimerkkinä arkipäiväisestä teosta, jonka avulla kuluttaja voi vaikuttaa.

– Tällaisia yksittäisiä tuotteita tarvitaan pelinavaajina, hän sanoo.

Tuotekehitysjohtaja Marcus Dehlin Stora Ensolta kertoo, että päätökseen tehdä pilli vaikutti kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus.

Pilliasiakkaita ovat muun muassa Finnair, alkoholijuomayhtiö Altia ja ruokalähettipalvelu Wolt. Kuluttajat voivat ostaa pillejä tammikuussa verkkokaupoista. Sulapacin toimitusjohtaja Suvi Haimi arvioi, että hinta on kilpailukykyinen paperipillien kanssa.

– Samaa pilliä voi käyttää 24 tunnin ajan, eikä se maistu juodessa pahvilta, Haimi kuvailee.

Pillien valmistusmateriaali on Suomesta. Itse pillit valmistetaan useissa eri tehtaissa Keski-Euroopassa. STT

Fingerpori

comic

Näkoislehti

24.1.2020

Uusimmat