Lounais-Häme Tammela

"Nyt odotamme kyläläisten tuomiota" – Hykkilän ja Lunkaan kyläkirjasta tuli monisatasivuinen historiapläjäys

Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja tallentaa sadan vuoden ajalta kerätyn aineiston yksiin kansiin.
Yks raitti – kaks kylää -kirja julkistettiin nuorisoseuratalo Ahjolassa. Paneelikeskusteluun osallistuneet pääjohtaja Juhani Kostet, FM Juhani Norbäck, FM Marketta Havola, työryhmän jäsen Arja Sura, FM Jenna Kostet ja kylien oltermanni Sirkka Siikonen toivovat kirjan vahvistavan kyläläisten identiteettiä. – Kun tietää menneisyytensä, tulevaisuutta pystyy rakentamaan sen pohjalle, Kostet sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Yks raitti – kaks kylää -kirja julkistettiin nuorisoseuratalo Ahjolassa. Paneelikeskusteluun osallistuneet pääjohtaja Juhani Kostet, FM Juhani Norbäck, FM Marketta Havola, työryhmän jäsen Arja Sura, FM Jenna Kostet ja kylien oltermanni Sirkka Siikonen toivovat kirjan vahvistavan kyläläisten identiteettiä. – Kun tietää menneisyytensä, tulevaisuutta pystyy rakentamaan sen pohjalle, Kostet sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tammelan Hykkilän ja Lunkaan kylät sijaitsevat Kuivajärven rannalla syrjässä vanhoilta pääteiltä.

– Kyliin ei tulla sattumalta, historioitsija Juhani Kostet sanoo.

Kylissä säilyneet perinteiset tavat herättivät jo sata vuotta sitten forssalaisen Esko Aaltosen kiinnostuksen, ja 1920–1960-luvuilla kulttuuriperintöä tallensivat myös kirjailijat Jalmari Finne ja Sakari Pälsi.

Viimeisen viiden vuoden aikana uusi tutkijasukupolvi on jatkanut kylien tutkimista ja valokuvaamista.

Sen tulos on vastajulkaistu 335-sivuinen kyläkirja Yksi raitti – kaks kylää.

– Kun historiakirja tulee valmiiksi, sanon aina, että siinä poika taas on. Melkein tuntuu kuin lapsen olisi saanut, Kostet kuvaa.

Esihistorista lähes nykypäivään

Kostet on itse viettänyt alueella kesiä 90-luvun alusta lähtien.

– Sinä aikana minulle on tullut läheinen tuntuma kylien väkeen, vaikka pohjoispohjalaisena joudunkin vähän vetämään hitaanlaisia hämäläisiä perässäni.

Kirjaa varten Kostet haastatteli noin 50 henkilöä, joista vanhin oli 98-vuotias. Hänellä oli haastatteluissa mukana aina muita kyläläisiä, jotta juttu lähtisi luistamaan.

Kostetin lisäksi kirjaa kirjoittivat ja aineistoa keräsivät Jenna Kostet, Juhani Norbäck, Marketta Havola ja Hanna-Maria Pellinen.

– Olemme porukan kanssa tyytyväisiä lopputulokseen, joka ulottuu esihistoriasta melkein nykypäivään. Nyt odotamme kyläläisten tuomiota.

Hankkeen rahaliikenteestä vastaava nuorisoseura Ahjo on jo päässyt omilleen, sillä kirjan 400 kappaleen painoksesta myytiin ennakkoon yli puolet.

Kauppa kävi myös kirjan julkistamistilaisuudessa.

– Yksi Lunkaalta jo sanoi, ettei ole lukenut parempaa kyläkirjaa.

“Tapeltu on niin paljon kuin on keritty”

Kyläkirja saattaa mukavasti luettavaan muotoon historian faktat, joita kyläläisten tarinat värittävät ja keventävät.

Uudet haastattelut paljastavat esimerkiksi, että kylien nuoret olivat kovia kolttostelemaan ja “tapeltu on niin paljon kuin on keritty”.

Kostetille Sipilän talo oli kiehtova tutkimuskohde.

– Tila periytyi seuraavalle sukupolvelle monesti tyttären kautta. Vävy tuli taloon isännäksi ja muutti nimensä Sipiläksi.

– Portaasta vuonna 1913 isännäksi tullut Knuut Molenius-Sipilä otti jo tuolloin modernisti käyttöön yhdysnimen.

Lue myösHullu historioitsija ja kyläkertomukset – Hykkilän ja Lunkaan kylähistoria on valmistumassa kirjaksi

Materiaalia riittäisi vielä pariin kirjaan

Haastatteluiden yhteydessä taloista kerättiin runsaasti valokuvia ja asiakirjoja, jotka on nyt digitoitu. Niitä tullaan luovuttamaan Forssan museoon ja Tammelan kirjastoon.

Kostet kertoo, että materiaalia riittäisi vielä pariin kirjaan ja vaikka väitöskirjaankin, mutta seuraava sukupolvi kirjoittakoon historiaa taas uudelleen.

Haastattelujen tekoa museoviraston pääjohtaja aikoo kuitenkin jatkaa pian koittavilla eläkepäivillään.

– Vaimo pelkää, että otan jonkun toisen kylän historiikin työkseni, mutta en ota, Kostet vakuuttaa. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat