Lounais-Häme

Nyt puhutaan lasten hyvinvoinnista

Forssalainen Sari (nimi muutettu) kuvaa perheensä arkea hullunmyllyksi.

Yksinhuoltajaäidin on käytävä vuorotöissä, lasten on päästävä harrastuksiin ja kouluun. Yksi lapsista tarvitsee apua myös sairautensa vuoksi. Kodista tulee helposti kaaos, arjesta hallitsematon ja hermot ovat kireällä.

Stressaava arjen tilanne vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

 

Jos kuormittavat tilanteet jatkuvat perheissä liian pitkään, lapset saattavat ruveta oireleimaan. Tällöin voi syntyä ongelmia, joihin tavalliset arjen tukitoimet eivät enää riitä.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä ei haluta lapsiperheiden ongelmien enää äityvän pahoiksi ennen kuin apua on saatavilla.

Hyvinvointikuntayhtymä on alkanut kehittää uutta toimintamallia, joka keskittyy ennaltaehkäisyyn.

Toimintamallia kutsutaan Lapset Puheeksi -malliksi. Mallin ideana on konkreettisesti ottaa puheeksi lasten hyvinvointi kaikissa elämän muutostilanteissa, kuten sairastumistapauksissa, varallisuuden vähenemisessä ja muissa tilanteissa, jotka voivat vaikuttaa koko perheen arkeen.

 

Sarin perheessä uusi toimintamalli on tarkoittanut esimerkiksi ammattilaisten tarjoamia neuvoja sairaan lapsen auttamisessa eri tilanteissa. Neuvojen avulla Sarin on helpompi tukea lastaan tämän oman kehitystason mukaisesti.

Neuvonnan lisäksi Sarin perheelle järjestetään säännöllisesti niin sanottuja neuvonpitoja.

Neuvonpito tarkoittaa sitä, että useita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia istuutuu saman pöydän äärelle keskustelemaan Sarin kanssa siitä, millaisia palveluita tämä tarvitsee.

Neuvonpitoon voidaan kutsua vaikkapa koulunopettaja, sosiaalityöntekijä ja neuvolan henkilökuntaa.

 

Neuvonpitojen avulla kaikki perhettä auttavat ammattilaiset tietävät, mitä kukin tekee ja mikä on kunkin rooli avun antamisessa. Työntekijöiden työstä tulee tehokasta ja asiakas saa tarvitsemansa palvelun juoksematta luukulta luukulle. Mallissa halutaan tuoda palvelut ikään kuin asiakkaan luokse.

-Esimerkiksi vammaisen lasta on aiemmin hoitanut jopa sata ihmistä ja lukuisia toimijoita. Se on aivan liikaa. Nyt pyrimme saamaan palvelut asiakkaan äärelle, sanoo perheneuvolan ja oppilashuollon päällikkö Anna-Maria Silfvenius-Pura.

Palveluiden toteutumista seurataan, koska neuvonpitoja järjestetään säännöllisesti.

 

Sarin mielestä uusi malli on auttanut arjessa ainakin jonkin verran.

Sairaan lapsen tukemiseen liittyvien neuvojen lisäksi Sari on saanut mallin myötä esimerkiksi tuettua lomaa. Loman aikana hän on ehtinyt tehdä tarpeellisia kodin askareita. Lisäksi hän on päässyt kotipalvelun piiriin, eli saanut ulkopuolisen apua arjen kaaokseen.

-Tärkeintä on kuitenkin ollut se, etten enää ole yksin näiden asioiden kanssa. Takanani on kokonainen ammattilaisten verkosto, joka auttaa, tukee ja potkii eteenpäin. Se on henkisesti tärkeää, Sari kertoo.

Ongelmiakin mallissa on:

-Neuvonpitoihin ei millään meinaa ehtiä, kun elämä on niin kiireistä.

 

Muutos kohta kohdalta
Uusi toimintamalli jakautuu kahteen:Ensinnä vanhempia pyritään tukemaan siinä, että he osaavat olla aiempaa paremmin lapsen apuna arjen muutostilanteissa, kuten perheenjäsenen sairastuessa.Toiseksi perheille tarjotaan mahdollisuus saada kaikki tarvitsemansa palvelut aiempaa helpommin juoksematta luukulta luukulle.Perheille järjestetään tapaamisia, joissa on mukana useita eri alojen ammattialisia.Mallia sovelletaan toistaiseksi vain perheiden tukemiseen, mutta malli sopisi myös vaikkapa vanhustenhuoltoon.Koko hyvinvointikuntayhtymän hoitohenkilökunta koulutetaan uuteen malliin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti