Lounais-Häme

Obaman yritys resetoida Venäjä-suhde jäi yksipuoliseksi

palaute@lannenmedia.fi

Alku oli toiveikas: tuoreena presidenttinä kahdeksan vuotta sitten

Barack Obama

lähetti ulkoministerinsä

Hillary Clintonin

Moskovaan. Viemisinä venäläiskollega

Sergei Lavroville

amerikkalaisilla oli omatekoinen Reset-nappula, jonka oli määrä symboloida kovia kokeneiden suhteiden uutta alkua.

Kyhäelmän venäjänkieliseen tekstiin pujahti käännösvirhe. Uudelleenkäynnistystä tarkoittavan sanan

perezagruzka

sijasta venäläisten saamassa nappulassa luki

peregruzka

, ylikuormitus.

Obama ja varapresidentti

Joe Biden

todella yrittivät lämmittää välejään Venäjään, missä

Vladimir Putin

oli 2008 valinnut neljäksi vuodeksi sijaispresidentikseen

Dmitri Medvedevin

. Medvedev viihtyi Amerikassa. Obama jopa vei hymyilevän venäläisen iPad-intoilijan hampurilaiselle ja kokikselle suosikkipaikkaansa Washingtonin ulkopuolelle.

Miesten ystävyys jäi kuitenkin silmänlumeeksi, kun Venäjän todellinen hallitsija – Putiniin henkilöityvä turvallisuus- ja sotilaskoneisto – vyörytti kansainväliseen politiikkaan uusia ongelmia. Elokuun kahdeksantena 2008 Venäjä lähetti joukot Yhdysvaltojen liittolaismaahan Georgiaan. Amerikkalaisten mukaan Georgian sodan aloitti Venäjä itse.

Sotatoimet

alkoivat myös Libyassa, kun YK:n turvallisuusneuvosto oli oikeuttanut kaikki keinot siviilien puolustamiseksi. Syksyllä 2011 libyalaiset kapinalliset – tukena Yhdysvallat ja länsiliittouma – surmasivat itsevaltias

Muammar Gaddafin

, joka osoittautui Venäjälle melkein yhtä rakkaaksi liittolaiseksi kuin Syyrian

Bashar al-Assad

näinä päivinä.

Medvedev jatkoi hymyilemistä, mutta pääministeri Putin raivostui. Palattuaan presidentiksi ja pääministeri Medvedevin esimieheksi vuonna 2012 Putin päästi propagandahurttansa irti. Yhdysvalloista leivottiin Venäjän tv-lähetyksissä ykkösvihollinen, jonka johdossa ei ollut mitään hyvää. Tavalliset venäläiset alkoivat uskoa, että Obama on ylimielinen ja valehteleva venäläisvihaaja.

Tosiasiassa Obaman ja Yhdysvaltojen huomio vain oli muualla.

Osama bin Laden

oli nappaamatta. Terrorismin vastainen sota oli kesken. Irak ja Afganistan nielivät amerikkalaishenkiä.

Venäjä oli reset-nappulan askartelusta huolimatta Yhdysvalloille pitkään sivuseikka: maa, jonka bruttokansantuote oli Espanjan luokkaa ja jonka sotilaallinen mahti riitti “alueellisen suurvallan” statukseen.

Putin vihasi vähättelyä enemmän kuin kunnollista vastusta ja tasaveroisia neuvotteluja.

Kun Ukrainassa

kansa kokoontui kaduille puolustamaan lähentymissopimusta EU:n kanssa, Venäjä asettui jälleen tukemaan Kiovassa korruptoituneena Moskovan miehenä pidettyä presidenttiä

Viktor Janukovitshia

. Länsi tarjosi Ukrainalle yhteistyötä kysymättä Venäjältä hyväksyntää. Venäjä lupasi naapurimaalleen puoli-ilmaista energiaa ja neuvostomallista ystävyys- ja riippuvuussuhdetta, mutta ukrainalaiset olivat selvästikin valitsemassa puolensa.

Ukrainan vallanvaihdos ja Janukovitshin pako osuivat päiviin, joista Putin oli ajatellut jäävänsä sankarina historiaan. Venäjä isännöi olympiakisoja Sotshissa.

Helmikuussa 2012 Putin istui kisakatsomossa, mutta hänen ajatuksensa olivat muualla. Niin olivat myös hänen alkukautensa “länsimaiset ystävät”, joille Putin oli aikoja sitten lakannut olemasta

George W. Bushin

kuvaama sinisilmäinen luottokumppani.

Päätösseremonioiden jälkeisenä viikkona kovasti Venäjän erikoisjoukkoja muistuttavat “kohteliaat vihreäpukuiset miehet” ilmaantuivat kaduille täydessä aseistuksessa. Krimin valtaus ja Donetskin ja Luhanskin “Venäjä-mielisten kansantasavaltojen” perustaminen oli alkanut – ilman, että moni edes tajusi hybriditoimia Itä-Ukrainassa sodaksi.

Kun Barack Obama

väistyy virastaan, Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat kylmän sodan jälkeisissä pohjalukemissa. Venäjän tukemat hakkerit olivat osa hybridivaikuttamista, joka kohdistui Yhdysvaltojen kaikkein pyhimpään: demokraattisiin vaaleihin.

Kaiken lisäksi vaalivoittaja

Donald Trump

oli käyttänyt samaa kampanjastrategia kuin Janukovitsh Ukrainassa.

Viimeisimpänä taistelukenttänä on Syyria, jossa sisällissota on muuttunut suurpoliittisen shakin pelilaudaksi. Putin julistautuu vuodenvaihteessa rauhan tuojaksi Yhdysvaltojen pitkäaikaisen liittolaisen Turkin tuella. Syyriassa Venäjä näyttää viimein saavan kostonsa Obaman Yhdysvalloista.

Obaman päätös karkottaa maasta 35 venäläistä diplomaattia – tai vakoojaa – on kuvaava päätös kaudelle, joka alkoi suhteiden oudosta resetointiyrityksestä. Venäjän vastatoimet rankaisulle ovat odotettuja. Talouspakotteiden höllentämisen sijasta myös meillä EU:ssa joudutaan miettimään Venäjä-sanktioiden tiukentamista.

Vanhojen syntien nollaaminen ei voikaan onnistua ilman, että myös Venäjä resetoi itsensä.

Sen uusi presidentti Trump huomaa edeltäjiensä tapaan ennen pitkää.

Uusimmat