Lounais-Häme Tammela

Ojajärven rannalla on Heikkarien "meirän eereni" – Vehreässä pihassa vuorottelevat istutetut ja luonnonkukat

Terttu ja Hannu Heikkarin piha oli ennen perunamaata ja ketonurmea. Nyt Ojajärven rannassa avautuu vehreä piha kukkaloistossaan. Menneen henkeä ei kuitenkaan ole unhoitettu.
Yläpihassa on entinen kasvimaa, joka on nyt luonnonvaraisena niittynä. Niityn kupeessa kukat loistavat lukuisissa eri väreissä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Yläpihassa on entinen kasvimaa, joka on nyt luonnonvaraisena niittynä. Niityn kupeessa kukat loistavat lukuisissa eri väreissä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Monen mutkan ja mäennyppylän takaa kulkija löytää Tammelan Ojajärveltä punamullalla maalatun puutalon ja sitä ympäröivän vehreän ja ihastuttavan pihan.

Terttu ja Hannu Heikkari asuvat talossa ympärivuotisesti. Itse keitetyllä punamultamaalilla maalattu talo on alkujaan Hannun nuoruudenkoti. Aurinko on polttanut lautaseinät kauniintummaksi.

– Asuimme aiemmin Hämeenlinnassa, mutta sitten tuli hinku maalle. Varmaan johtui siitä, kun on maalla syntynyt, Terttu kertoo.

Heikkarit ovat nyt eläkkeellä, ja vajaan puolen hehtaarin pihalle riittää hyvin aikaa.

– Olemme myös aktiivisesti mukana Teuron kylätoiminnassa. Muutenhan tässä metsittyisi kokonaan, nauraa Terttu.

Kukat kannattaisi pitää kottikärryillä

Kun Heikkarit muuttivat taloon parikymmentä vuotta sitten, piha oli hyvin erinäköinen kuin nyt. Tuolloin piha oli pitkälti hyötykäytössä, ja Hannun mukaan pihalla on kasvanut muun muassa kauraa.

– Aluksi pihan nurmikin oli ketonurmea, johon niitimme polut.

Yläpihassa oli aiemmin pieni pelto, jossa viljeltiin perunaa. Nyt siinä on luonnontilainen niitty.

Se niitetään kerran vuodessa, loppukesästä, ja kaikki niitetty kerätään pois. Siten niitty ei pääse rehevöitymään, Terttu kertoo.

– Puhun mieluummin pihasta kuin puutarhasta. Tämä on tällainen ”meirän eereni”, näin hämäläisittäin.

Nykyisenkaltaiseksi piha on muodostunut Tertun sanoin pikkuhiljaa ja monesti muotoaan muuttaen.

– Miehet joskus vitsailevat, että kukkien pitäisi olla kottikärryillä, kun mieli muuttuu niin monta kertaa.

Kasvimaalla perunaa ja vesimelonia

Enää piha ei ole samaan tapaan hyötykäytössä, vaikka pieni kasvimaa pihasta löytyykin.

– Siellä kasvaa perunaa, ja lastenlasten mieliksi kokeilussa on vesimelonia.

Terttu kehuu, että Ojajärven maa on rehevää ja hyvää multamaata. Kukkapenkkien maata ei Heikkareilla myöskään käännetä ollenkaan.

– Laitan maahan ruohosilppua. Se ja madot hoitavat maan kääntämisen. Silppu on myös hyvä typpilannoite, Terttu kertoo.

Terttu suosii muutenkin katetta paljaan maan sijaan.

– Se pitää maan kosteana ja suojaa rikkaruohoilta.

Pihan hoitaminenkin on siitä nauttimista

Tertun filosofia pihanhoidon suhteen on leppoisa.

– Luonnonkukat saavat tulla istutusten sekaan. Rikkaruohoksi kutsuisin ainoastaan valkojuurta, vuohenputkea ja ehkä voikukkaa. Revitään pois, jos alkavat liikaa levitä. Pihamme ei ole viimeisen päälle nypitty.

Heikkarien pihassa istutetut ja luonnonkukat elävät sovussa.

Merkittävä osa kukista on saatu naapureilta tai taimivaihdon kautta. Taimienvaihtopäivä järjestetään joka kevät Teuron kylän lauantaikahviolla.

– Sieltä saattaa löytyä erikoisuuksiakin. Aina ovat taimet löytäneet pihassa paikkansa, Terttu kertoo.

Pihanhoitoon ei Tertun mielestä kannata suhtautua liialla vakavuudella.

– Ei tätä tekisi, jos tästä ei nauttisi. Joskus ihmiset kysyvät, ehdinkö lainkaan vain istua ja nauttia puutarhasta. Miksi vain istumisen pitäisi olla nauttimista? Minulle pihan hoitaminen ja tekeminen ovat sitä myös.

Mukana Avoimissa puutarhoissa

Heikkarit osallistuivat omalla pihallaan ensimmäistä kertaa Avoimet puutarhat -teemapäivään heinäkuussa 2019. Kävijöitä oli päivän aikana arviolta noin 90–100. Heikkarit ovat mukana myös vuoden 2020 teemapäivässä sunnuntaina 5.7. Teemapäivänä puutarhat ovat auki klo 12-17.

Palaute vierailijoilta oli pelkästään hyvää. Pihassa käynyt ammattipuutarhuri sanoi, että pihassa on hyvä hoitotaso, Terttu kertoo hyvillään.

Teemapäivän ideana on jakaa tietoa ja vinkkejä toisten puutarhaintoilijoiden kanssa.

– Siellä saa olla luvan kanssa utelias, Hannu sanoo.

Heikkarit ovat myös itse vierailleet Avointen puutarhojen kohteissa. Seudulta esimerkiksi Honkamajan metsäpuutarha Häiviässä on tuttu. Siellä Terttu ihastui täysin metsäpolkuihin.

Nyt Ojajärven rantaa myötäilee kiveytetty metsäpolku, jonka ympärillä on sammaleisia kiviä ja saniaisia. Vanhat äkeet on valjastettu uuteen käyttöön polun reunustoille, estämään kasvustoa leviämistä polulle.

Tertun mielestä suomalaisilla on hienoja pihoja, joita suotta vähätellään.

– Ei hieno piha tai puutarha välttämättä vaadi erikoisuuksia.

Heikkarit vierailivat Avoimet Puutarhat -päivänä Honkamajan metsäpuutarhassa, jossa Terttu ihastui metsäpolkuihin. Nyt myös omasta pihapiiristä löytyy sellainen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Heikkarit vierailivat Avoimet Puutarhat -päivänä Honkamajan metsäpuutarhassa, jossa Terttu ihastui metsäpolkuihin. Nyt myös omasta pihapiiristä löytyy sellainen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vanha tavara hyötykäyttöön puutarhassa

Yksi Tertun ylpeyksistä on vanha, ruosteinen hiiligrilli, jota hän nyt käyttää kukkaruukkuna. Vanha harava toimii kasvien tukena, ja ruostuneet jouset tuovat hauskaa särmää värikkäiden kukkien rinnalle.

– Mitä ruostuneempi, sen parempi, Terttu sanoo.

Kierrätys ja vanhan uudelleenkäyttö on Tertulle tärkeää, ja se näkyy. Yhdenkin kukkapenkin reunat on tehty kylältä puretun vanhan mökin savupiipun tiilistä.

Tertun mukaan pihassa työtä teettävät lähinnä penkin reunat ja polut. Pihanhoitoon kuluvaa aikaa Terttu ei kuitenkaan laske.

– Ei tätä tehdä kellon kanssa. Ainahan pihanhoito on mielessä, silloinkin kun sitä ei tee.

Tertun pihassa vanhat esineet saavat uuden elämän. Vanha hiiligrilli toimii nyt kukkaruukkuna. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tertun pihassa vanhat esineet saavat uuden elämän. Vanha hiiligrilli toimii nyt kukkaruukkuna. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keväällä kaikki on vasta edessä

Tertun lempivuodenaika pihassa on kevät.

– Se on parasta aikaa, kun kaikki on vielä edessä. Miksei toki syksykin, kun voi paljain jaloin aamukasteessa kävellä noukkimaan tuoreet marjat pensaasta aamupuuron päälle, Terttu tunnelmoi.

Keväisin kesään valmistaudutaan ostamalla multaa ja kesäkukkia. Pihanhoitoon ei uppoa paljoa rahaa, kun suurin osa taimista saadaan vaihtokauppana. Ruukkuina, tukina ja kukkapenkin reunoina käytetään vanhoja, kierrätettyjä materiaaleja.

Syksyllä taas ostetaan kanankakkaa, jota Terttu laittaa kasvien juurelle, kun kasvu on päättynyt.

– Syyslannoitusta olen aina pitänyt tärkeänä. Uskon, että kun kasvien juurelle laittaa kanankakkarakeita ja tuomenoksan, niin myyrät ja rusakot pysyvät loitolla.

Perinteisesti myös omenapuut ja pensaat suojataan talvea varten. Aremmat pensaat suojataan pakkaspeitteellä.

– Pakkanen vie aina silloin tällöin kasveja, ja kyllä silloin harmittaa.

Kyläläiset kysyvät neuvoa kasvien kanssa

Talvisin pihaan vihreyttä tuovat keskelle pihaa istutetut havupuut. Ne suojaavat pihaa järveltä puhaltavalta, kylmältä pohjoistuulelta.

Talvisin pihanhoitoharrastus jää luonnollisesti vähemmälle. Silloin on aikaa lenkkeilylle ja englannin opiskelulle, kylän omassa opintopiirissä.

Kesää varten kerätään kuitenkin talvella tietoa ja inspiraatiota puutarhakirjoista ja tv-ohjelmista.

– Talvella on sitten aikaa katsoa niitä nauhoitettuja puutarhaohjelmia. Ja kirjastonhoitaja varaa minulle aina puutarhakirjojen uutuudet, kun hän tietää minun olevan niistä kiinnostunut, Terttu kertoo.

Kyläläiset tietävät Tertun laajasta tietotaidosta, ja tulevat toisinaan kukinnon kanssa kysymään, mistä lajista on kyse.

Hiljattain eräs kävi ruusun kanssa tarkistamassa Tertulta, onko kyseessä kirottu kurtturuusu vai vaaraton tarharuusu.

– Joskus on täytynyt netistä katsoa ohjeita, jos kasveilla on jotain erityisvaatimuksia. Pikku hiljaa sitä tietoa alkaa jäämään mieleenkin.

Juomme lopuksi kahvit pihakatoksen alla. Terttu on juuri leiponut pullaa.

Katoksen seinämällä on Tertun lehdestä leikkaamat sanat: ”asun talossa, mutta elän puutarhassa”.

– Se on just niin, Terttu sanoo hymyillen. FL

Metsäpolun varrella on myös pieni menninkäisten maja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Metsäpolun varrella on myös pieni menninkäisten maja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Juttu on julkaistu Forssan Lehden Kesälehdessä 2020. Pääset lukemaan lehden vapaasti tästä.

Näin saat puutarhasi kukoistamaan

1. Ruohosilppu

Ruohikon leikkaamisesta kertynyt ruohosilppu voidaan käyttää kasvien juurella typpilannoitteena. Silppu ja madot yhteistyössä hoitavat myös maan kääntämisen.

2. Kakkarakeet ja tuomenoksa

Terttu kertoo uskovansa, että syksyisin kanankakkarakeita ja tuomenoksan kasvien juurelle laittamalla myyrät ja rusakot pysyvät poissa.

3. Tuet ajoissaKun pitkiksi kasvavat kasvit tukee ajoissa, kasvi kasvaa tuen ympärille ja tuki jää piiloon.4. Katettu maa

Paljaan maan sijaan Terttu suosii katettua maata. Siten maa pysyy kosteana ja rikkaruohot pysyvät poissa.

5. Älä stressaa

Pihanhoito ei ole vakavaa. Pelkän puutarhassa istumisen lisäksi myös tekeminen saattaa olla rentouttavaa.

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic