Lounais-Häme Forssa

Oletko hoksannut noni-ilmaisun käyttökelpoisuuden? Kotio tasoittaa tietä suomalaisuuteen taiteella

Taidetoiminta syventää tietoa suomalaisuudesta ja luo yhteyksiä kantasuomalaisiin. Noni on ilmaisuvoimainen, käyttökelpoinen ja monipuolinen sana.
Kotio-taidetyöpajassa opiskelleet Narimane Outouati (vas.) ja Wadullah Raad Hameed käyvät kauppaa yhden sanan avulla. Noni-ilmauksella se sujuu.

Ota kaksi tavua no ja ni.

Niistä syntyy puhekielen ilmaus noni. Kun sanaan yhdistää erilaisia äänenpainoja ja äänensävyjä eri tilanteissa, pärjää jo yllättävän pitkälle.

Sanalla voi rauhoittaa, komentaa, ihmetellä, kysyä, kutsua tai vaikkapa keskustella kaupassa, bussissa, koulussa…

Faktian maahanmuuttajataustaiset opiskelijat näyttivät sanan voiman toteen teatteritalon näyttämöllä, ja yleisö iloitsi. Ryhmä tavoitti tuoreella tavalla jotain hyvin olennaista vähäpuheisista suomalaisista.

Esitys on syntynyt Kotio-hankkeen työpajoissa, jossa taidetoiminnan avulla syvennetään maahanmuuttajataustaisten nuorten tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Työpajoja ohjaa sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen taiteilija.

Kotio pyrkii vahvistamaan etenkin kielitaitoa ja rohkeutta käyttää suomen kieltä. Näytelmällisillä teatteriharjoituksilla taas harjoitellaan ihmisten kohtaamista. Taitoja tarvitaan matkalla työelämään ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Laulut ja musiikki helpottavat kielen oppimista, ja samalla ne kertovat suomalaisesta kulttuurista. Vanhat suomalaiset kansanlaulut ovat hyvää opetusmateriaalia, toteavat ohjaajat Petra Käppi ja Miia Säppi.

Kotio on rakentanut taidetempauksillaan yhteyksiä maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten välille.

Ostoskeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa nähtiin taannoin Kotion flash mob ja Forssan teatteritalolla vietettiin maanantaina Faktian ja Wahren-opiston yhteisiä monikulttuurisia teatteri-iltamia.

Näyttämöllä lauloi ja esiintyi Algeriasta kotoisin oleva Narimane Outouati.

– En ole aiemmin esiintynyt julkisesti, joten vähän jännittää, hän totesi ennen tilaisuuden alkua..

Outouati on nauttinut työpajaopiskelusta, ja hänellä on tärkeimpänä mielessä yksi Suomeen liittyvä haave.

– Kaikkein eniten haluaisin oppia suomen kieltä, hän kertoo.

Oppimateriaalia iltamissa tuotti Wahren-opiston näytelmäpiiri, joka esitti nykyaikaan sovitetun Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Eliisa Lintukorven luotsaaman piirin käsissä tarina muuntui Seitsemäksi sisareksi, jossa opeteltiin digiaikaa aapisen sijaan.

Solafa Hajhsan esiintyi monikultturisissa teatteri-iltamissa Forssassa. Hän on opiskellut suomen kieltä ja kulttuuria taiteen keinoin. Jan Kurimi säesti tamburalla.

Kahden kuukauden aikana maahanmuuttajien ryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaan sekä teatteri- että musiikkityöpajaan.

Säpin ja Käpin arvion mukaan opiskelijat ovat oppineet pajoissa paljon suomen kielen sanoja ja saaneet rohkeutta myös käyttää niitä.

Hanke päättyy ensi vuonna, mutta toimintatavat jäävät. Faktian ja Tavastian kouluttajat sekä Hämeen Setlementin ohjaajat ovat osallistuneet työpajoihin ja saaneet koulutusta taiteeseen ja luovaan ilmaisuun pohjautuvien menetelmien käyttöön. FL

Suomi tutuksi taidetyöpajoissa

Kotio on suunnattu maahanmuuttajataustaisille nuorille.

Se sijoittuu Faktiaan Forssaan ja Ammattiopisto Tavastiaan Hämeenlinnaan. Työpajoja on järjestetty myös Kiipulan ammattiopistossa ja Hämeen Setlementissä.

Opiskelijat ovat opiskelleet suomen kieltä ja kulttuuria musiikin, teatterin ja kuvataiteen keinoin.

Työpajat ovat osa kotoutumiskoulutusta sekä valmentavaa koulutusta.

Lasten ja nuorten säätiön hallinnoiman hankkeen työpajat järjestää Kulttuuriosuuskunta Uulu ja Vaara-kollektiivi.

Vuonna 2019 päättyvää hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Lasten ja nuorten säätiö sekä Hämeenlinnan kaupunki.

Uusimmat