Lounais-Häme

Oma näyttely kestävän kehityksen perinnekankaalle – Forssan rykkityykistä on tullut arvotavaraa

Näyttely on avoinna Forssan museossa 5. tammikuuta asti.
Helena Perhonen on yhdistänyt valokuvissaan forssalaisen tehdasmiljöön ja rykkityykin. Kummankin kerroksellisuus viehättään valokuvataiteilijaa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Helena Perhonen on yhdistänyt valokuvissaan forssalaisen tehdasmiljöön ja rykkityykin. Kummankin kerroksellisuus viehättään valokuvataiteilijaa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kankaanpainannan sivutuotteesta on tullut arvotavaraa, kun kotimaisen painokankaan valmistaminen on katoavaa kansanperinnettä.

Finlaysonin aikana Forssassa laulaneissa painokoneessa patinoitui aluskangaspuuvillaa eli rykkityykiä, joka tallensi kaupallisiin kankaisiin painetut värit ja kuosit.

Kerros kerrokselta niistä rikastui kankaaseen oma arvoituksellinen kokonaisuutensa, jossa paikoitellen saattoi häivähtää tuttu kuosi tai trendin huipulla oleva väri. Kirkkaat värit murtuivat yleisilmeeltään vihreiksi, ruskeiksi ja harmahtaviksi sävyiksi.

Loppuunkäytetystä ja tukevaksi värjääntyneestä aluskankaasta ommeltiin Forssan-tehtaalla niin sanottuja sirosäkkejä, joihin pakattiin ulosmyytäviä kankaankappaleita, siroja.

Sirosäkit kiersivät jo ennen modernia kestävän kehityksen aikaa uuteen käyttöön tarvekankaana, kun niitä ommeltiin Forssan seudun kodeissa esimerkiksi tukeviksi kasseiksi tai tyynyiksi.

Galleria Moletin näyttelyssä on esillä myös 1970-luvun rykkityykiä uudessa muodossa.

Forssassa on painettu kangasta vuodesta 1861 alkaen ensimmäisenä Suomessa ja painetaan edelleen, vaikka mittakaava on nyt toinen. Nykyisin sitä tuottaa Forssa Fabric oy:n Rykkeri Kutomon alueella.

Ainutlaatuinen yritys on kymmenen vuoden ajan painanut käsiteollisella laakapainotekniikalla omia ja asiakkaidensa kuoseja kankaille.

Painopöytää värikerroksilta suojaava kangas jalostuu edelleen sivutuotteesta uniikiksi materiaaliksi. Siihen jää kuoseja ja värejä jokaisesta painokerrasta. Sitä syntyy Forssassa kerralla painopöydän pituuden verran eli 20 metriä.

Rykkityyki on varsin rajallinen materiaali, sillä suojakangas vaihdetaan vain muutamia kertoja vuodessa.

Ennen vaihtoa se viimeistellään vielä Rykkeri-malliston omilla kuoseilla, jotta asiakkaiden kuosit jäävät piiloon.

Forssan museon Moletti Galleriassa on joulukuun ajan esillä tämän päivän rykkityykiä, jossa voi tutustua Forssan historiaan olennaisesti liittyvään materiaaliin sekä siitä valmistettuihin tuotteisiin.

Rykkityykin arvoitukset ovat olleet innoittajina myös taiteelle. Moletissa on esillä rykkityykin innoittamia valokuvia.

Valokuvataiteilija Helena Perhonen etsi sopivaa aihetta valmistautuessaan valokuvausryhmänsä yhteisnäyttelyyn, joka käsitteli kerrostumia. Painokankaassa niitä olisi.

Tammelassa mökkeilevä Perhonen löysi tiensä Forssan Kutomolle.

– Siellä näin metreittäin kaunista kangasta, jossa oli kerroksittain värejä ja kuoseja. Se teki ison vaikutuksen. Vaikutuksen teki myös, kun oivalsin, että se syntyy ihan sattumanvaraisesti toista tuotetta valmistaessa.

 

Painokankaassa ja sen aluskankaassa viehättää erityisesti kerroksellisuus. Kuvassa Outi Saariston työ.

Perhonen kuvasi kangasta ja sen syntymistä, mutta myös sen ympärille levittäytyvää teollisuushistorian kerrostumaa. Kangas ja tehdasympäristö sekä ulkoa että sisältä nivoutuivat kuviksi.

– Se on kaiken kaikkiaan vaikuttava kokonaisuus. Olen päässyt tutustumaan myös vanhaan rykkityykiin.

Moletin näyttelyssä on esillä useita Perhosen valokuvia.

Perhonen on kuvia esitellessään huomannut, että kankaan teollista painantaa tuntemattoman on vaikea hahmottaa mikä rykkityyki on ja miten se syntyy. Siihen on päässyt tutustumaan vain Forssassa ja yleensä Heinämessujen aikaan.

– Siksi olen tehnyt lyhyen animaation rykkityykin synnystä. Sekin on esillä näyttelyssä.

Espoolaisen Perhosen näyttelykalenterissa on odottamassa Forssan jälkeen Tallinna.

– Todennäköisesti vien sinnekin esille näitä kerroksellisia kuvia, hän lisää.

Rykkityykeissä toistuvat kuosit ja värit Outi Saaristo on tallentanut maalauksen keinoin. Kuva: Lassi Puhtimäki
Rykkityykeissä toistuvat kuosit ja värit Outi Saaristo on tallentanut maalauksen keinoin. Kuva: Lassi Puhtimäki

Niin ikään Outi Saaristo on rykkityykin viemä. Näyttelyssä museolla on esillä yksi hänen maalauksensa, johon osaksi tallennettu rykkityykiä. Luvassa on samasta aihepiiristä lisää maalauksia.

– Olen pitkään ihaillut rykkityykien uniikkia pintaa ja maalauksellisuutta. Olen halunnut vangita sitä tavalla tai toisella myös toisenlaiseen teokseen. Näyttelyyn ehti valmistua yksi aihepiirin maalaus, mutta jatkan saman teeman kanssa, hän kertoo.

Forssan museossa on esillä näyttely, joka kertoo paikallisesta erikoisuudesta eli rykkityykistä. Se selvisi hengissä tekstiiliteollisuuden mullistuksessa Rykkerissä. Rykkityykiasua esittelee Outi Saaristo.

Forssan kuvataidekoulussa opettava Saaristo työskentelee Rykkerissä Marjut Pylkkänen-Kujamäen ja Karita Stenfors–Selkälän kanssa. FL

Lue myös: 

Pikamuodin vastakohta – Rykkeri valmistaa eettisiä ja ekologisia vaatteita

Kuoseja suurella sydämellä

Rykkerin rykkityykinäyttely on avoinna 5. tammikuuta asti Forssan museon Galleria Moletissa. Helena Perhonen esittelee valokuviaan Kehräämön joulussa 30. marraskuuta klo 10–14 Forssan museolla.

Uusimmat

Näkoislehti

16.7.2020

Fingerpori

comic