Lounais-Häme Jokioinen

Ministeri Jari Leppä vieraili Jokioisilla: Oma valkuainen on varmin vaihtoehto

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä palko- ja öljykasvien viljelyn kannattavuutta on lisättävä. Samalla omavaraisuus kohenee.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppa tutustui Boreal Kasvinjalostus oy:n toimintaan Jokioisilla. Borealin kasvihuoneessa on tuleentumassa uutta hernelajiketta, joka kylvetään ensi kesäksi. Kuva: Lassi Puhtimäki
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tutustui Boreal Kasvinjalostus oy:n toimintaan Jokioisilla.Kuva: Lassi Puhtimäki

Mitä suurempi on rehun valkuaisomavaraisuusaste, sitä varmemmin maan elintarviketuotanto pysyy turvattuna myös kriisitilanteissa. Kun herneet, härkäpavut ja öljykasvit kasvavat Suomen pelloilla, kaupasta saa niin kotimaista härkistä kuin sikanautaakin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi, että koronakriisi avaa omavaraisuustavoitteita arvostelleiden silmät. Leppä tutustui tiistaina Boreal Kasvinjalostus oy:n toimintaan Jokioisilla.

– Nykyisessä epävarmassa tilanteessa valkuaisomavaraisuuden nostaminen on entistäkin tärkeämpää, ja yksi keino sen kohentamiseen on jalostus. Boreal tekee tärkeää työtä kehittämällä nimenomaan suomalaisiin kasvuolosuhteisiin ja teollisuuden käyttötarkoituksiin sopivia lajikkeita.

Kasvin proteiini- eli valkuaispitoisuus on yksi niistä ominaisuuksista, joihin kasvinjalostuksella voidaan vaikuttaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tutustui tiistaina Borealin kasvihuoneeseen, jossa uusi hernelajike on odottamassa tuleentumista ja pääsyä peltokasvatukseen.

Vauhti on kohtuullinen

Rehun omavaraisuusaste on kohentunut Suomessa viime vuosina. Vuonna 2013 omavaraisuus oli Luonnonvarakeskus Luken tietojen mukaan 15 prosenttia ja vuonna 2018 jo 23 prosenttia. Asteella osoitetaan miten suuri osa käytettävästä valkuaisesta ja sen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista on kotimaista alkuperää.

– Matkaa vielä on, mutta vauhti on kohtuullinen ja eri osapuolien suunta on sama, Leppä arvioi.

Tuhdimpaa täydennysvalkuaista tarvitaan eläinten rehuihin, koska nurmen ja viljan valkuainen eivät riitä tuotannon optimoimiseen. Rehuksi on tuotu ulkomailta etenkin soijaa.

Lepän linjauksen mukaan Suomen tulisi olla rehuissa soijaton maa vuoteen 2025 mennessä. Tuontisoija korvattaisiin kotimaisilla öljy- ja palkokasveilla. Niiden potentiaali saadaan esiin Lepän mukaan vain kannattavuuden kohentamisella.

– Työkaluja ovat esimerkiksi tukiin liittyvät päätökset. Valkuaiskasveihin kannattaa jo tällä kasvukaudella panostaa. Markkinat näyttävät siltä, että valkuaiskasveista voi olla pulaa ensi syksynä. Kysyntä näkyy hinnassa, Leppä ennakoi.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti tiistaina tukimuutokset, jolla ohjataan poikkeustilan vuoksi kolme miljoonaa euroa EU:n valkuais- ja öljykasvien tuotantosidonnaiseen palkkioon vuodelle 2020.

Lue myös: Lisää tukea valkuais- ja öljykasveille omavaraisuuden kasvattamiseksi

Tutkimuksen rahoitus varmistettava

Tutkimuksella on iso rooli omavaraisuusasteen nostamisessa. Jokioisilla Borealin lisäksi työtä tekee Luonnonvarakeskus Luke, joka tutkii esimerkiksi uusia nousevia valkuaislähteitä.

– Olen ollut huolissani luonnonvara-alan tutkimusrahoituksesta, jossa on ollut merkittävää alenemaa vuosia sitten. Alalla etsitään kuitenkin ratkaisuja ihmiskunnan kannalta isoihin asioihin kuten ruoantuotantoon, ilmastonmuutokseen ja biotalouteen. Ala tarvitsee rahoituksen varmistamista niin yhteistyökumppaneilta kuin valtioltakin, Leppä toteaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Hyvännäköinen leidi, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä letkauttaa. Leidi on Borealin jalostama Etelä-Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuva kevätvehnä. Jalostusjohtaja Merja Veteläinen näkee viljan pian tuleentuvan. Borealilla on Suomessa kymmeniätuhansia koeruutuja, joissa testataan jalostusmateriaalin menestymistä erilaisissa olosuhteissa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuvassa kasvaa Leidi, Borealin jalostama Etelä-Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuva kevätvehnä. Toimitusjohtaja Markku Äijälä ja jalostusjohtaja Merja Veteläinen tarkastivat tuleentumassa oelvan viljan viime elokuussa. Borealilla on Suomessa kymmeniätuhansia koeruutuja, joissa testataan jalostusmateriaalin menestymistä erilaisissa olosuhteissa. Kuva: Lassi Puhtimäki

 

Oma tutkimus on olennaista, jotta Suomen olosuhteisiin saataisiin mahdollisimman satoisia ja viljelyvarmoja lajikkeita.

– Olosuhteemme eroavat jo naapurimaistamme niin, että niiden olosuhteisiin kehitetyt lajikkeet eivät välttämättä sovellu meille. Ulkomailla tehty lajikekehitystyö keskittyy suurempiin markkina-alueisiin kuin Suomi, Boreal Kasvinjalostus oy:n toimitusjohtaja Markku Äijälä kertoo.

Lue myös: 25 vuotta kasvinjalostusta – Toimitusjohtaja Äijälä: ”Boreal on hyvässä iskussa”

Siemenistä rahaa tutkimukseen

Kun viljelijä hankkii pelloilleen Jokioisilla kehitettyä sertifioitua siementä, hän maksaa sen hinnassa lajikkeen jalostus- ja testauskuluja kompensoivaa maksua. Tilan oman siemenen käytöstä maksetaan vastaavasti vuosittaista lajikkeen käyttöoikeusmaksua.

Boreal muistuttaa, että raha kohdistuu uusien suomalaisten lajikkeiden jalostukseen. Jos viljelijä valitsee ulkomaisen lajikkeen, raha valuu Suomesta ulos.

Tällä hetkellä noin kolmannes viljelijöiden maksamista rojalti- ja käyttöoikeusmaksuista menee ulkomaille. FL

Boreal Kasvinjalostus oy

Jalostaja tuottaa kasveihin perinnöllistä muuntelua, valitsee jatkoon parhaat jälkeläiset ja testaa lajikkeita nähdäkseen, miten kasvit käyttäytyvät viljelyksessä.

On tuonut markkinoille 145 jalostettua lajiketta 18 kasvilajista.

Nyt jalostuksessa on

12 peltokasvilajia.

Vuosittain yli miljoona hehtaaria Suomen viljelyalasta viljellään Borealin jalostamilla lajikkeilla.

Tutkimuskäytössä runsasta 2000 neliötä kasvihuonetilaa ja 50 000 koeruutua 10 paikkakunnalla. Peltoalaa noin 150 hehtaaria Jokioisilla.

Työllistää 70 henkilöä Jokioisilla.

Toimi alkuun valtion liiketoimintayhtiönä. Vuonna 2000 Borealista tuli osakeyhtiö, jonka pääomistaja on Suomen valtio.

Suomessa on jalostettu viljelykasveja vuodesta 1904 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien kasvinjalostusta on tehty Borealin nimissä.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic