Lounais-Häme

Asumismenojen kuilu revennyt entisestään – Forssassa omakotitaloasuja maksaa vuodessa lähes 4000 euroa

Omakotiliitto vaatii, että koko ajan kasvavia asumismenoja on leikattava. Forssassa omakotiasujan asumismenot sijoittuvat tuoreen tutkimuksen keskivaiheille.
Omakotitalossa asuminen kustantaa Forssassa vuodessa lähes 4000 euroa. Arkistokuvassa omakotitaloja Forssan Onnenkuopankadulla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Omakotitalossa asuminen kustantaa Forssassa vuodessa lähes 4000 euroa. Arkistokuvassa omakotitaloja Forssan Onnenkuopankadulla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Asumismenot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. kerrotaan Suomen Omakotiliitto ry:n tiedotteessa. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa.

Forssa sijoittuu sadan kunnan tutkimuksessa keskivaiheille, kun asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa 3914 euroa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla.

Kanta-Hämeessä Forssa ja Hämeenlinna ovat hyvin lähellä toisiaan vuosittaisissa asumiskustannuksissa. Hämeenlinnassa omakotiasuja maksaa asumisesta vuodessa 3 987 euroa, eli noin 70 euroa Forssaa enemmän.

– Kulut menevät ristiin. Se missä Forssa on kalliimpi, on lämmitys ja käyttösähkö. Hämeenlinna taas rokottaa omakotiasujia kiinteistöverolla. Jäte on Hämeenlinnassa huokeampi ja Forssassa vesimaksut, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

– Osalla kunnista ei ole välttämättä niin korkea kunnallisveroprosentti, mutta tulot hankitaan kiinteistöverotuksella tai muulla maksuilla. Lämmitys ja käyttösähkö eivät tule suoraan kuntien kassaan, mutta kunnilla on omia yhtiöitään esimerkiksi jätteen ja veden kautta.

Omakotiliitto vaatii asumismenojen leikkaamista

Omakotiliitto selvitytti jo kolmatta kertaa kunnallisesti tai alueellisesti päätettäviä asumismenoja. Kalleimman ja halvimman kunnan ero on revennyt 1 500 euroon, kun vuonna 2018 kuilu oli vielä noin 1 000 euroa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Omakotiliitto haluaa puuttua alueellisten yhtiöiden ja kuntien erilaiseen toimintaan. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna melkein kaikissa 52 kunnassa, jotka olivat mukana myös viime vuoden selvityksessä.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Lisäksi jo 33 kuntaa, kuten Hämeenlinna, on ottanut käyttöön hulevesimaksut.

– Kaikki muut elämisen kulut ovat pysyneet tasaisena tai laskeneet, kun asumisen kulut ovat jatkaneet kasvuaan. Kansalaisella on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia asumismenoihinsa, Savolainen sanoo.

– Sähköä voi kilpailuttaa, mutta ei siirtoa tai veroja. Jos haluaa huokeampaa, pitää muuttaa. Ei voi olla niin, ettei saisi itse päättää asumispaikkaansa.

Vuonna 2018 asumistukia maksettiin yli 2 miljardia euroja, eli 15 prosenttia väestöstä saa asumistukia.

– Olen varma, etteivät kaikki ole edes pohtineet tuen hakemista. Täytyy ottaa huomioon, että kansalaisilla on vaikeuksia selviytyä asumiskustannuksista. Pitää keksiä muita keinoja kuin se, että aina vaan nostetaan maksuja, Savolainen toteaa.

Eniten rahaa menee lämmitykseen

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliömetrin omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpiää 1 644 eurolla vuodessa. Eroa on peräti liki 750 euroa.

Huomionarvoista on, että lämmityskustannukset eivät pidä sisällään käyttösähköä. Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.

Kuitenkin suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa.

Omakotiliiton mukaan kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa.

Myös kiinteistöverossa merkittäviä eroja

Merkittäviä eroja löytyy myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliiton edunvalvontatyön seurauksena kiinteistöverotuksen alarajoja ei nostettu vuodelle 2018, ja viime syksynä koko kiinteistöverouudistus lykättiin ensi vaalikaudelle.

Omakotiliitto ei pidä hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille. Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret. Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa.

Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on peräti kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.

Vertailussa tyyppiomakotitalot

Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa.

Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu.

Tutkimuksen Hämeen piirin, Eli Kanta- ja Päijät Hämeen ja Pirkanmaan, 21 kunnassa asumismenojen keskiarvo on 3 952 euroa.

Kaikkien tutkimuksen sadan kunnan keskiarvo on 3 967 euroa.

Vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa, joka on 120 neliömetrin suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo 14 000 kWh/v:n lämmityksen kulutuksella, tuhannen neliön omalla tontilla.

Tutkimus tehtiin kolmatta kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan peräti 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.

Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat