Lounais-Häme

Oman aikansa virolaistaiteilijoita

Forssan kaupunginkirjastossa on esillä kolmen virolaistaiteilijan maalauksia. Kolme virolaista, kolme sukupolvea, kolme ajanjaksoa.

-Isän taiteessa näkyy neuvostoaika. Siihen aikaan oli tiukat säännöt, mitä sai tehdä. Kun siskontyttäreni opiskeli, fotorealismi oli iso asia. Omat neuvostoajan työni ovat realistisia ja abstrakteja. Viron itsenäistymisen aikoihin realismi hävisi töistäni vähäksi aikaa, Forssassa piipahtanut taitelija Mari Roosvalt kertoo.

Hänen isänsä oli taiteilija Evald Okas. Siskontytär on taiteilija Mara Ljutjuk.

-Esillä ei ole sentään kaikkien sukulaisteni töitä, Roosvalt hymähtää.

Suvussa on taiteilijoita pilvin pimein.

-Sen täytyy olla geneettistä, tulkki Jaana Vasama kääntää Roosvaltin mietteitä.

Roosvalt tosin huomauttaa, että hänen isovanhempansa eivät olleet taiteilijoita.

-Isoisäni oli kyllä puuseppä ja hän teki muun muassa kehyksiä taiteilijoille.

Hän lisää, että taiteilijuus tulee geenien lisäksi sisältä. Intohimosta ja halusta tehdä.

-Taiteilija ei pysty olemaan tekemättä taidetta.

Vuonna 2011 kuollut Okas on Viron tunnetuimpia taiteilijoita. Okas sai vuonna 1963 Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimen. Myöhemmin hän toimi pitkään Viron taideinstituutin opettajana Tallinnassa.

Roosvalt muistelee, että silloin, kun hän oli pieni lapsi, hänen isänsä teki kuvituksia kirjoihin.

-Katselin, miten isä kuvitti tuttuja tarinoita.

Isä ei kuitenkaan varsinaisesti opettanut omia lapsiaan piirtämään. Roosvalt kertoo, että isä opetti muita lapsia leireillä ja hän ja hänen sisaruksensa kuuntelivat isäänsä salaa.

Tänä päivänä Roosvaltin sisko on tunnettu lasitaiteilija ja arkkitehtiveli tekee grafiikkaa.

Roosvalt innostui taiteen tekemisestä kunnolla vasta peruskoulun jälkeen.

Hän alkoi käydä määrätietoisesti taidekursseilla. Kerran hän pääsi isänsä kanssa kahdeksi kuukaudeksi ulkomaille, Italiaan taiteilijaresidenssiin.

-Mukana oli KGB:n agentti, joka seurasi kaikkea, mitä siellä tapahtui, Roosvalt muistelee.

Lukion jälkeen Roosvalt haki Tallinnaan taideinstituuttiin, mutta ei päässyt sisään ensimmäisellä yrityksellä.

-Ohitseni meni kiintiöneuvostoliittolainen. Valintaan ei vaikuttanut taidot vaan systeemi.

Toisella hakukerralla hän pääsi sisään instituuttiin.

-Tiesin jo ensimmäisellä hakukerralla, että ala on oikea, Viron taideakatemiassa nykyisin opettava Roosvalt kertoo.

Siskontytär Mara Ljutjukin uravalinta oli suvulle yllätys.

-Mara lauloi ja kaikki luulivat, että hänestä tulee muusikko.

Ljutjuk innostui kuitenkin taiteesta lukiossa ja hän pääsi taideinstituuttiin ensimmäisellä yrityksellä.

-Isäni oli ylpeä lapsenlapsestaan.

Nyt Ljutjukilla on kolme lasta, 7-, 4- ja 1-vuotiaat.

-Heistä tulee aivan varmasti jonkun alan taiteilijoita, Roosvalt summaa. FL

Uusimmat