Lounais-Häme Kanta-Häme

Oman lapsen mielen murtuessa tarvitaan osaavia ammattiauttajia ja toivoa

Lähiomaisen mielen järkkyminen murentaa elämän, ja juuri silloin toivosta on pidettävä kiinni.
Kun lasten mieli murtuu, vanhemmat kokevat herkästi syyllisyyttä.
Kun lasten mieli murtuu, vanhemmat kokevat herkästi syyllisyyttä.

Jukan (nimi muutettu) ja hänen vaimonsa elämä muuttui rankaksi kaksitoista vuotta sitten, kun perheen toiseksi nuorin lapsi alkoi oireilla ja kokea voimakasta ahdistuneisuutta.

– Lääke- ja osastohoidon myötä hän muuttui sekä fyysisesti että henkisesti; turhankin voimakkaat lääkkeet tekivät hänestä ”zombien”. Herkälle pikkuveljelle muutoksen seuraaminen läheltä oli liikaa; hänkin sairastui ahdistukseen ja joutui lopulta osastohoitoon, Jukka kertoo.

Välissä on ollut parempiakin vuosia, mutta psyykkinen oireilu on usein aaltoliikettä.

– Kovimmille vanhemmat joutuvat silloin, kun sairas lapsi on kotona. Itse olin pahimmillaan puoli vuotta kotona lapsen kanssa enkä uskaltanut edes kaupassa käydä, sillä häntä ei voinut olla yksin.

Tuskallisia tilanteita ovat olleet ne, jolloin lasta ei ole otettu sairaalaan, vaikka tämä on ollut äärimmäisen huonossa kunnossa.

– Meille sanottiin, että osastohoitoon otetaan vasta, jos hän menee psykoosiin. Kerran taas vanhempaa lasta saapui noutamaan kaksi nuorta poliisia, jotka laittoivat hänet käsirautoihin. Tilanne oli hirvittävä.

Jukka toteaa psykiatrisen hoidon kuitenkin menneen parempaan suuntaan vuosien mittaan, mutta korjaamisen varaa on edelleen.

– Minun mottoni ja samalla viestini psykiatriselle hoitotaholle on se, että samalla tavalla kuin jalka voi murtua, voi murtua myös mieli. Ihminen ei ole diagnoosi eikä sairaus, vaan ihmisellä on sairaus.

Syyllisyys iskee

Kun lapsi sairastuu, vanhemmat kokevat herkästi syyllisyyttä.

– Väkisinkin siinä miettii, onko omassa käytöksessä tai kasvatuksessa ollut jotakin sellaista, mikä osaltaan on ollut aiheuttamassa lapsessa oireilua. Nykyisin lääkärit ja asiantuntijat kuitenkin jo korostavat, ettei sellaista lisätaakkaa ole syytä ottaa kannettavakseen. Lähtökohtaisestihan jokainen vastuuntuntoinen isä ja äiti haluaa kasvattaa lastaan niin hyvin kuin kykenee, Jukka toteaa.

Useimmiten syynä oireiluun on lapsen erityinen herkkyys kokea asioita ja elämää.

– Jos on vielä niin nuori, ettei ole tottunut käsittelemään eikä varsinkaan tuomaan sanallisesti esille tunnepuolen asioita, seurauksena on asioiden kasaantuessa lopulta ahdistusta ja masennusta.

Jukka toteaa, että siinä kohdassa vanhemmalla olisi tärkeä tehtävä.

– Vanhemman olisi tärkeää osata lähestyä lasta siten, että lapsi kokisi helpommaksi avautua mahdollisista ongelmistaan ja että vanhempi eläisi hänen rinnallaan lapsen maailmaa. Tässä asiassa koen jälkikäteen ajateltuna itselläni olleen parantamisen varaa.

Ilman toivoa ei ole mitään

Kaikesta huolimatta Jukka katsoo tulevaisuuteen positiivisesti.

– Ensinnäkin se on välttämätöntä oman mielenterveyden kannalta, sillä jos ei olisi toivoa – yhtä lailla sairastuneella kuin omaisellakin – ei olisi mitään. Toivo on välttämätön elementti elämässä; muutoin ihminen kadottaa elämänvoimansa, ja masentuminen on todennäköistä.

Myös yli kymmenen vuoden kokemus mielenterveysasioista sekä muidenkin omaisten kokemuksia vertaistukea sairastuneiden omaisille tarjoavassa FinFami – Kanta-Hämeen Mielenterveysomaiset ry:ssä kuunnelleena Jukka uskoo, että positiivisuuteen on sittenkin syytä.

– Psyykkisessä voinnissa voi tapahtua toisinaan yllättävää paranemista. Joko oireilevan mielessä on tapahtunut jonkinlainen ahaa-elämys tai sisäisen vahvuuden löytyminen. On myös saattanut löytyä ihanteellinen lääkekombo ilman liiallisia sivuvaikutuksia. Kroonisistakin mielen sairauksista voi toipua kohtuulliseen tyydyttävään elämisen tasoon ja tasapainoon sairauden kanssa.

Jukka toteaa, että kaiken keskelläkin on muistettava ja ehdittävä pitää huolta parisuhteesta.

– On välttämätöntä osoittaa toiselle tukea ja löytää sopiva tapa jakaa murhetta keskenään. Muuten käy helposti niin, että läheisen sairauden tuottama raskas koetus käy liian rankaksi toisen yksin käsitellä mielessään. Silloin seurauksena on erilleen kasvaminen ja henkinen etääntyminen toisesta. Onneksi me olemme onnistuneet jakamaan asiat ja siksi yhteinen koetus on vahvistanut suhdettamme.

Kun puoliso sairastuu

Roolit perheessä muuttuvat, jos puoliso sairastuu.

– Jos sairastunut osapuoli on ollut perheessä raha- ja kaikkien muiden asioiden hoitaja, päivittäinen käytännön työ jää hänen puolisonsa kontolle. Moni on siinä todellisessa kriisissä, FinFamin omaistyöntekijä Katja Grönberg toteaa.

Sairastumisen myötä parisuhde muuttuu.

– Kun puoliso sairastuu, hän alkaa käyttäytyä eri tavalla kuin aiemmin. Hellyys ja seksuaalisuus saattaa loppua tai vähentyä.

Samalla tunnetaan häpeää toisen sairaudesta.

– Monta kertaa käy niin, ettei asioista hiiskuta sanaakaan eikä ulkopuolista apua osata ottaa vastaan. Ystäväpiirikin saattaa mennä ihan uusiksi, jos sairastuneen puolisoa aletaan vältellä kuin surevaa ihmistä.

Myös kodin tunnelma kiristyy kriisin keskellä, ja koti alkaa tuntua vankilalta.

– Kannustankin hakemaan apua mahdollisimman nopeasti esimerkiksi terveyskeskuksesta tai työterveyslääkäriltä, jotka voivat kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Yhteyttä voi ottaa myös psykiatriseen sairaanhoitajaan, Forssassa apua saa lisäksi erikoislääkärin, kolmen sairaanhoitajan ja mielenterveyshoitajan akuuttiryhmältä. FinFami puolestaan tarjoaa vertaistukea Kanta-Hämeen alueella.

FinFami – Kanta-Hämeen Mielenterveysomaiset ry järjestää torstaina 13.2 klo 17–19 Forssan Yhteisötalolla (Haudankorvankatu 2). Teemaillan aiheena omaisen monet roolit. Tilaisuus on maksuton ja on suunnattu kaikille, joiden läheisellä on psyykkisiä tai päihteidenkäyttöongelmia. Lisätiedot katja@finfamikantahame.fi tai 0404552162. Ilmoittautumiset viimeistään 12.2.

 

Juttu on julkaistu Seutu-Sanomissa 12.2.2020. 

 

Fingerpori

comic

Näkoislehti

29.3.2020

Uusimmat