Lounais-Häme

Oman murteen nälkä alkoi viisikymppisenä

Muolaalaiset kokoontuvat sunnuntaina Forssaan.

Muolaa-juhla alkaa ehtoollisjumalanpalveluksella Forssan kirkossa ja jatkuu urheilutalo Feeniksissä. Vuosikokous alkaa yhdeltä ja päiväjuhla sen jälkeen kello 13.30.

Yksi juhlija on forssalainen, tai pitäisikö sanoa muolaalainen Taina Eronen.

-Yritän mennä juhlaan, jos vain suinkin pääsen, Eronen sanoo ja viittaa eteisen oven vieressä olevaan pyörätuoliinsa.

Muolaa ja historia ovat Eroselle tärkeitä. Hän on ollut muun muassa tekemässä kolmea kyläkirjaa, mutta hän haluaisi jakaa tarinoitaan vielä lisääkin.

Hän muistaa kuunnelleensa mummonsa tarinoita pienestä tytöstä lähtien.

-Hallitsin lapsena Muolaan murteen, mutta avioiduin Varsinais-Suomeen vuonna 1957 ja murre unohtui. Kun täytin 50, minulle tuli oman murteen nälkä.

Hän alkoi opetella murretta uudelleen ja vanhat sanat alkoivat tulla mieleen. Ne saavat hänet edelleen hymyilemään: rätinajo, roposkapöksy, multiimaistaminen, kontikantaminen…

-Nuorempien sukupolvien on vaikeampi ymmärtää murretta, joten on parempi puhua kirjakieltä.

Erosta kiinnostaa erityisesti Karjalan kannaksen liikemiesten logistiikka ja kaupankäyntiin perustuva yhteistyöketju.

-Isoisäni Tuomas Kirjavainen oli liikemies Kannaksella ja haluaisin tutkia enemmän liikemieskulttuuria. Sitä, miten kaupankäynti laajeni rautatien myötä koko Suomeen ja kun raja meni umpeen, kaupankäynti Venäjälle loppui.

Eronen toivookin, että asiasta jotain tietävät ottaisivat häneen yhteyttä ja jakaisivat tietoa.

Isoisän liikemiestoiminta alkoi loppua siinä vaiheessa, kun Suomi itsenäistyi, ja hän kuoli lopulta kurkkusyöpään vuonna 1924.

-Mummo sanoi myöhemmin, että sitko saatiin kaikki velat maksettuu, tuli sota ja lähin siun kanssa härkävaunuilla evakkoon.

Eronen on syntynyt Muolaassa vuonna 1938.

-Äitini ja isäni olivat kumpikin sotavuosina rintamalla. Äiti oli lottana ilmatorjunnassa.

Sotavuodet Eronen viettikin pitkälti mummonsa kanssa.

-Mummosta tuli minulle läheisempi kuin biologinen äitini oli.

Perhe päätyi evakkoon Sahalahden kautta Varsinais-Suomeen ja Somerolta edelleen Sääksmäelle. Osa suvusta asettui Forssan seudulle.

-Hellin-tätini meni Forssassa naimisiin.

Erosen lapsuudenperheen tuttuja olivat muun muassa Somerolle asettuneet Mentulat.

-Ville Mentula oli tunnettu kauppias. Mentulan kauppa oli käsite, Eronen muistelee ja alkaa kertoa tarinoita Mentulan suvusta. FL

Venäjän ja Suomen vallan alla
Muolaa oli Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa.Muolaa mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella.Venäläiset valtasivat Kannaksen vuonna 1710 ja alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 asti ja sen jälkeen Suomen suurruhtinaskuntaan Suomen itsenäisyyteen asti.Vuoden 1939 lopussa Muolaan asukasluku oli noin 12000.Muolaan naapurikunnat olivat Heinjoki, Äyräpää ja Vuoksela pohjoisessa, Valkjärvi idässä, Kivennapa, Kanneljärvi ja Uusikirkko etelässä sekä Kuolemajärvi lännessä.Muolaan kunnan sisällä oli Kyyrölän kunta vuoteen 1934 asti.Muolaan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen muun muassa Akaaseen, Forssaan, Humppilaan, Jokioisille, Ypäjälle, Koijärvelle, Somerolle ja Urjalaan.Muolaalaisten seura ry järjestää tapahtumia ja juhlia muolaalaisille.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic