Lounais-Häme

Omanlaisensa fiilis vetää puoleensa

Hakkapeliittatapahtuman toinen päivä alkoi yhtä aurinkoisissa merkeissä kuin lauantaikin. Vaikka välillä satoi kaatamalla, kojukujien varrella riitti väkeä.

-Mustiala kuhisee väkeä, paimiolainen Arto Tuominen innostuu kehumaan.

Hänen mukaansa sille ei pysty tekemään mitään, että Hakkapeliittaan tullaan aina vain uudelleen ja uudelleen. Niin kuin hän.

-Tämä on neljäs kerta, kun olen mukana tanssijana.

Maskulainen Raili Selinheimo tekee kojussaan lautanauhaa ja kertoo, että hän on ollut mukana tapahtumassa vuodesta 2004.

-Vaikka sääennuste sanoisi mitä, täällä ei sada. Järjestäjillä täytyy olla suhde yläilmoihin, Selinheimo sanoo.

Kaksikkoa ei millään saa näkemään kujien vesilammikoita.

-Kuran määrä on pientä verrattuna 1600-luvulle, Tuominen löytää kurastakin positiivista.

Tuominen sanoo, että Hakkapeliitta on yksi parhaita keskiajan tienoille ajoittuvia tapahtumia koko maailmassa.

-Tämä on kiva, kompakti ja täällä on hyvä fiilis. Voisin hävitä tänne kokonaan koko tapahtuman ajaksi. Tämä on paratiisi.

Samaa sanoo Selinheimo.

-Tulen tänne fiiliksen takia mieluummin kuin mihinkään muuhun keskiaikatapahtumaan.

Hän lisää, että Mustiala on paikkanakin erinomainen. Tapahtumaan ei tulla vain piipahtamaan ohi mennessä, vaan sinne tullaan varta vasten.

-Nostan hattua tapahtuman järjestäjille, Tuominen kiittelee.

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) jatkoi juhlapuheessaan positiivisella linjalla.

-Tämän ainutlaatuisen tapahtuman tunnelman tekevät markkinatori, työnäytökset, musiikkiesitykset, väenotto ja ratsukot sekä upea kuninkaanseurue. Lisäksi ruokailu 1600-luvun pitopöydässä on oikea elämys, Anttila kehuu.

Hän muistutti, että Tammela on Suomen Hakkapeliittapitäjä, koska 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta.

Tammelasta lähti nimittäin 24 hakkapeliittaa sotaan Saksanmaalle 1600-luvulla ja takaisin palasi vain 14.

-Hakkapeliittojen ja tilojen nimet on kaiverrettu hakkapeliittamuistomerkkiin Tammelan harmaakivikirkon edustalla.

Anttila paneutui puheessaan suomenhevosen rooliin 1600-luvun sodassa. Vaatimattomasti varustetut hakkapeliittasotilaat ratsastivat suomenhevosilla.

Hakkapeliittojen käytössä ollut sotahevonen oli huomattavasti nykyistä lajikumppaniaan pienempi. Suomenhevosessa yhdistyvät kylmä- ja lämminverihevosten hyvät ominaisuudet.

-Vaikka se ei ole yhtä nopea ja ketterä kuin lämminverihevoset, se on hyvin sitkeä eikä väsynyt helposti.

Anttila kertoi, että suomalaisista hevosista on havaintoja pronssikaudelta asti ja rodun historia tunnetaan noin tuhannen vuoden ajalta.

-Suomalainen hevonen on sopeutunut suomalaisiin olosuhteisiin vastaamaan ihmisen vaatimuksia.

Anttila harmitteli, että arvostus suomenhevosta kohtaan laski 1960-luvulle mentäessä maatalouden siirtyessä yhä enenevissä määrin koneilla tehtävään viljelyyn.

-Voidaankin katsoa, että ravi- ja ratsastusurheilun suosion kasvu pelasti rodun sukupuutolta.

Anttilan mukaan suomenhevonen on suojelun tarpeessa ja rodun säilymisen eteen on tehtävä töitä.

-Tarvitaan nykyisten taloudellisten kannusteiden oikeaa kohdentumista varsoille. FL

Uusimmat