Lounais-Häme Forssa

Onko Jumalaan uskomisessa mitään järkeä, kysyttiin Forssassa yhteiskristillisessä tapahtumassa – Teologian tohtori vastasi

Takavuosina suomalaiset suurin piirtein uskoivat Jumalaan. Nykyisin he suurin piirtein eivät usko, sanoo Forssassa vieraillut teologian tohtori Eero Junkkaala.
Teologian tohtori Eero Junkkaalan (vas.) ja Forssan helluntaiseurakunnan pastorin Tommi Hintsasen mielestä kristinusko antaa elämään merkitystä. Heidän mukaansa merkityksellisyys on jokaiselle tärkeää, ja siksi usko Jumalaan kokee vielä renessanssin. Kuva: Tapio Tuomela
Teologian tohtori Eero Junkkaalan (vas.) ja Forssan helluntaiseurakunnan pastorin Tommi Hintsasen mielestä kristinusko antaa elämään merkitystä. Heidän mukaansa merkityksellisyys on jokaiselle tärkeää, ja siksi usko Jumalaan kokee vielä renessanssin. Kuva: Tapio Tuomela

Onko Jumalaan uskomisessa mitään järkeä?

Tätä kysymystä pyörittelee moni yksin mielessään, mutta viime viikonloppuna sitä pohdittiin porukalla teologian tohtorin avustuksella yhteiskristillisessä tapahtumassa Forssassa.

Kysymys Jumalan olemassaolosta on erityisen ajankohtainen, koska kirkko menettää jatkuvasti jäseniä. Forssassa vierailleen teologian tohtorin Eero Junkkaalan mukaan jäsenkadon taustalla on laaja kulttuurinen ilmiö, jota kutsutaan uusateismiksi. Puhutaan jopa länsimaalaisten ”ateistisista tehdasasetuksista”.

– Nuorten lähtökohta on se, että Jumalaa ei ole. Jumalaan uskomista pidetään pöhkönä ja tieteen vastaisena, Junkkaala sanoo.

Hänen mukaansa rippikoululaisista 35 prosenttia ilmoitti viime vuonna, että uskoo Jumalaan. Isosista samoin vastasi 51 prosenttia. Jumalan epäileminen ei kuitenkaan kosketa vain nuoria, vaan yhä useampi aikuinenkin pohtii Jumalan uskomisen ”järkevyyttä”.

– Takavuosina suomalaiset suurin piirtein uskoivat Jumalaan. Nykyisin he suurin piirtein eivät usko.

Eero Junkkaala on tunnettu kirjailija ja pappi. Hän on julkaissut yli 50 teosta. Parin kuukauden päästä häneltä julkaistaan uusin teos, jossa pohditaan Jumalaan uskomisen järkevyyttä. Junkkaala jos joku on siis oikea henkilö kertomaan, millä perustein Jumalaan uskotaan ja millä perustein ei uskota.

Junkkaalan mukaan skeptikkojen yleisin argumentti Jumalan olemassaoloa vastaan on se, että jos Jumala olisi olemassa, se ei sallisi maailmassa näin paljon pahaa. Argumentti vetää hiljaiseksi kokeneenkin uskonoppineen. Junkkaala ei osaa sanoa, miksi Jumala sallii kaiken pahan.

– Mutta keitä me olemme sanomaan, mikä on Jumalalle hyvää ja pahaa. Ja eikö Jumalalla ole voima juuri kääntää paha hyväksi?

Epäilijät puhuvat usein myös todisteiden puutteesta ja kristinuskon raa’asta historiasta. Näihin väitteisiin Junkkaala vastaa jotakuinkin näin:

– Voitko sinä näyttää minulle todisteita siitä, että Jumalaa ei ole? Ja oletko selvittänyt, millainen on ateismin historia? Se on vielä rajumpi kuin kristinuskon.

Koska Junkkaala on uskossaan vahva, hän puhuu mieluummin niistä seikoista, jotka puoltavat Jumalan olemassa oloa.

Yksi näistä ovat maailman monet ihmeet, joita on vaikea selittää ja ymmärtää. Toiseksi maailmankaikkeus näyttää olevan kovin täsmällinen. Ikään kuin joku olisi suunnitellut koko systeemin. Maailma on syntynyt alkuräjähdyksestä, ja tämä fakta sopii yhteen Raamatun kertomuksen kanssa. On myös Raamatun ulkopuolisten todisteiden valossa hyvin todennäköistä, että Jeesus on ollut olemassa ja noussut kuolleista.

Myös muista Raamatun henkilöistä ja tapahtumista saadaan jatkuvasti todisteita arkeologisissa kaivauksissa. Esimerkiksi kuningas Daavidin nimi löytyi kiveen hakattuna ja profeetta Jesajan sekä kuningas Hiskian leimat löydettiin.

– Kristinusko on ollut historiassa tieteen etunenässä. Suuret ajattelijat kuten Isaac Newton ja Johannes Kepler olivat tunnustavia kristittyjä. Tällä hetkellä vain elämme aikaa, jolloin uskoa ja järkeä pidetään vastakkaisina, Junkkaala sanoo.

Hän kuitenkin leikittelee ajatuksella, että kristinusko kokee vielä renessanssin. Ensin täytyy kuitenkin tehdä pohjakosketus, ja se on vasta edessä.

– Kun Jumala tuntuu uutuudelta, se alkaa jälleen kiinnostaa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic