Lounais-Häme

Onko susien salametsästys Suomessa “business as usual”? Susikantaennusteessa laittomuuden oletetaan jatkuvan ennallaan

Susikannan kehitystä simuloivassa mallissa ihmisen toiminta on suurin epävarmuustekijä. Laiton tappaminen on Suomessa susien yleisin kuolinsyy.
Aihekuva. Kuva ei liity uutiseen. KUVA: Jouko Hanninen

Erittäin uhanalaisen suden laiton tappaminen on ilmiö, jonka oletetaan nähtävästi jatkuvan ennallaan.

Viime viikolla julkaistussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) susikannan kehitystä simuloivassa ennustemallissa salametsästystä ei ole vielä määritelty erikseen, mutta se on siitä huolimatta mukana.

– Laittomalle tappamiselle ei ole ennusteessa erikseen omaa estimaattia, vaan se on erittelemätön osa ihmisen aiheuttamassa kuolleisuudessa, kun ennustetaan kantaa maaliskuusta 2018 eteenpäin, kertoo ennustemallin kehittämisestä vastaava erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Käytännössä susien kuolleisuutta ennustetaan aiempien vuosien perusteella. Niinpä laittoman tappamisenkin oletetaan olevan esimerkiksi ensi talvena yhtä yleistä kuin edellisinä vuosina.

 

Ihminen aiheuttaa suuren epävarmuuden ennusteeseen

Malli ei ota myöskään kantaa siihen, kuinka paljon Suomen Riistakeskus mahdollisesti myöntää tulevana talvena poikkeuslupia susien ampumiseen. Sama koskee poliisin päätöksiä.

– Vaikka kyse on laillisesta toiminnasta, tulevien tapausten määrää ei toistaiseksi voida ennustaa sen tarkemmin kuin laitonta tappamistakaan, Mäntyniemi perustelee.

– Riistakeskus ja poliisi reagoivat tilanteisiin sitä mukaa kun niitä sattuu susien käyttäytymisen perusteella tulemaan. Tällä tavalla se on ennustamisen näkökulmasta samalla tavalla epävarmaa kuin laitonkin tappaminen.

Hän sanoo, että susikannan aiemman vaihtelun ja pantasusiaineiston perusteella susien kuolevuuden vaihteluväliä voidaan kuitenkin haarukoida. Tässä ovat mukana kaikki tekijät.

Tämänhetkiseksi susikannaksi malli laskee noin 230–310 yksilöä. Ensi maaliskuussa susia ennustetaan olevan kuutisenkymmentä yksilöä vähemmän.

 

Ihminen aiheuttaa 94 prosenttia susien kuolemista

Laittoman tappamisen on arvioitu olevan susien yleisin kuolinsyy Suomessa.

Biological Conservation -tiedejulkaisussa viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan ihminen aiheuttaa suoraan 94 prosenttia susien kuolemista. Tässä ovat mukana poikkeusluvilla ja poliisin päätöksillä tapetut sudet, joiden osuus on kuitenkin laittomasti tapettuja pienempi.

Tutkimus keskittyi pantasusiaineistoon.

 

Ministeriö: Ei ole luovutettu

Susipolitiikkaa johtavassa maa- ja metsätalousministeriössä ei ole luovutettu ja todettu salametsästyksen olevan jatkossakin ennallaan eli “business as usual”.

– Näin ei ole todettu, sanoo riistatalouden erityisasiantuntija Jussi Laanikari.

Hän huomauttaa, että voimassaoleva suden kannanhoitosuunnitelma toi erilaisia toimenpiteitä ongelman kitkemiseksi. Onko näillä ollut vaikutusta ja kuinka paljon – siitä ei ole tilastoja tai tarkkaa tietoa.

Kannanhoitosuunnitelmaa päivitetään parhaillaan, mutta vielä asia ei ole Laanikarin mukaan tullut työryhmätyössä esille.

 

Mallista apua salametsästyksen arviointiin

Luken uusi työkalu tuo parannuksen tilanteen seurantaan.

Mäntyniemen mukaan ennustemallilla voidaan jatkossa arvioida, kuinka paljon susia on tapettu laittomasti tai millaista vaihtelua tässä on ollut eri vuosien välillä.

Tällaista analyysiä ei toistaiseksi ole tehty.

– Laittomuuden takautuva arviointi tulee jossain vaiheessa työlistalle, mutta en vielä osaa sanoa ajankohtaa.

 

Luontodirektiiviin ei ole tulossa tiukennuksia

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tällä viikolla, että EU-komissiossa valmistellaan luontodirektiivin tulkintaohjeita. Lehden mukaan suden metsästyskäytäntöihin olisi tulossa “kovia rajoituksia”:

Muun muassa Suomen Metsästäjäliitto ja muutamat kansanedustajat ovat kritisoineet asiaa voimakkaasti.

Käytännössä esitys ei kuitenkaan muuttaisi suden suojelukäytäntöjä Suomessa. Oleellinen kohta liittyy luontodirektiivin 16.1 -artiklan e-kohtaan eli niin sanottuun kannanhoidolliseen metsästykseen.

– Sitä ei enää käytetä susien poikkeuslupaperusteena, Jussi Laanikari huomauttaa.

Sen sijaan esitys muuttaisi toteutuessaan karhun ja ilveksen metsästyksen ja tekisi siitä pitkälti samoilla ehdoilla toimivaa kuin suden kohdalla nyt. Tämä merkitsisi lajien kannanhoidollisen metsästyksen päättymistä.

– Sen seurauksia voi vain arvailla, Laanikari toteaa.

 

Juttua muokattu 18.11. klo 14:01:

Korjattu virhe Samu Mäntyniemen nimessä.

Uusimmat