Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoo järkyttyneensä vuonna 2017. Syynä oli kunnan tilaama brändikartoitus, jonka lopputulema oli, etteivät muualla asuneet tienneet Tammelasta yhtikäs mitään.
Näin totesi kaksi kolmasosaa 1 200 vastaajasta. Huojentavaa oli se, että jos Tammelasta jotain tiedettiin, seikat olivat positiivisia.
Eniten mainintoja sai luonto, toisena muistettiin kesämökkikunnan ihanuutta. Tammelaa pidettiin myös turvallisena asuinkuntana.
Konsulttiyhtiön tekemä selvitys oli brändikartoitus ja samalla ensiaskel Tammela-brändin rakentamiseen. Tulosten jälkeen kunnassa päätettiin, että Tammelan keihäänkärjeksi valitaan luonto.
– Brändiä ei voi rakentaa haavekuvien vaan todellisuuden päälle. Annoimme brändille työnimen luontoihmisen paratiisi, Larsson kertoo.
Lue lisää: Kalle Larsson luotsannut Tammelaa vuodesta 2014 alkaen.
Kerrottava ei lopu
Epäilyjä, niitä Larsson kertoo brändivalinnan kohdanneen. Toisille luonto on liian pehmeä keihäänkärki, toiset ihmettelevät, miten Tammela pärjää vaikkapa Lappiin tai Saimaan järvialueeseen verrattuna.
– Tiedostamme, että olemme järjettömän kovassa sarjassa. Mutta me olemme kahden kansallispuiston koti ja meillä on aika paljon kerrottavaa.
Ja onhan sitä. Larsson mainitsee meille kaikille tutut Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Saaren kansanpuiston ja Ilvesreitin. Paljon on myös mosaiikkimaista luonnon vaihtelua. Forssan Lehden epävirallisen laskelman mukaan Tammelan kunnan alueella on yli 150 järveä ja lampea.
– Näiden kolmen vuoden aikana ei ole kertaakaan tullut tunnetta, etteikö meillä olisi kerrottavaa. Päinvastoin, laajennamme seuraavaksi kerrontaa Torron ja Portaan kulttuurimaisemiin. Myös kylämaisema on luontoa.
– Tunnettuus on kuitenkin edelleen meille se suurin haaste, Larsson toteaa.
Töitä, töitä ja töitä
Tunnettuus ei synny Tammelan kohdalla ilman työtä.
Kun Tammelan ohi ajaa kakkos- tai kymppitietä, maisemassa ei näyttäydy luontoparatiisi, vaan tylsä perusmaisema, josta ei jää muistijälkeä. Metsää, peltoa, yksittäisiä taloja ilman kylävaikutelmaa. Suuret mainoskyltit “Kahden kansallispuiston koti” -tekstillä sentään vihjaavat tuhansille ohiajajille, että alueella on erityisen hienoa luontoa. Se on vain piilossa suurimmilta väyliltä.
Larsson uskoo, että pitkäjänteisellä työllä yhä useampi saa tietää, mitä kiinnostavaa kakkos- ja kymppitien etelä- ja pohjoispuolelta löytyy.
Brändin kolme elementtiä
Luonto on Larssonin mukaan kiitollinen brändi.
– Onnistunut brändi vaatii kolme asiaa. Brändin täytyy olla todellinen. Brändiin täytyy liittyä trendi, luonnon kohdalla voidaan puhua melkeinpä megatrendistä. Kolmanneksi brändin tulee herättää positiivista asennetta, ja sitä luonto synnyttää, jopa somessa.
Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on suuri merkitys Tammela-tietouden levittämisessä.
– Olemme tehneet systemaattista mediaseurantaa. Viime vuonna kaikkiaan 75 toimitusta teki juttua Tammelasta. Vuonna 2018 Tammelasta tehtiin 9 500 somepäivitystä. Viime vuonna Tammelassa kävi ensimmäistä kertaa kansallisia ja kansainvälisiä bloggareita tekemässä päivityksiä. Kyllä meistä puhutaan ja enenevässä määrin.
Se, että Tammelasta puhutaan, näkyy myös vierailujen määrässä. Niin Liesjärven kuin Torronsuon kävijämäärät ovat kasvussa.
– Mikä muu olisi se asia, joka houkuttelee viikonloppureissulle Tammelaan? Ja mikä muu herättäisi yhtä paljon positiivista huomiota kuin perheen somepäivitys Torronsuolta? Larsson kysyy.
– Aistin, että meillä on alati kasvava puolestapuhujien joukko. Meidän pitää kuitenkin huolehtia, että vierailijoille on tarjolla palveluja. Brändien kohdalla puhutaan aina myös rahallisesta arvosta.
Isompi siivu luontomatkailusta
Luontomatkailu kasvaa kaiken aikaa, ja myös Tammela haluaa osan siivusta. Lappiin ja Saimaaseen verrattuna Tammelan valttina on sijainti lähellä massoja.
Lue lisää: Retkeily kasvattaa suosiotaan.
Se on tärkeää, sillä luontomatkailussa merkitsee yhä enemmän hiilijalanjälki. Tammelan tavoittaakseen ei tarvitse ajaa kuutta tuntia autolla tai käyttää lentokonetta.
– Madventuresin Riku ja Tunna ennakoivat, että vastuullisuus on tämän vuosikymmenen matkailutrendi, Larsson kertoo.
Vaikka Tammela on lähellä keskuksia, Tammelan luontokohteisiin ei pääse ihan puhtaasti: joukkoliikenne tuo vain kakkos- ja kymppitien varteen.
– Suomussalmella on järjestetty syöttöliikenne Hossan kansallispuistoon. Miksei se voisi onnistua myös meillä vaikka parina päivänä viikossa?
Tekoja ja näkyvyyttä
Pitääkö kunnalla olla brändi? Larssonin mukaan se on äärettömän tärkeää. On brändi tiedostaen rakennettu tai ei, brändi on hyvin lähellä mielikuvaa.
– Olemassa olevaa mielikuvaa on mahdollista vahvistaa, jopa ohjailla, kunhan brändi rakennetaan todellisuuden varaan.
Näkyvimmät luontobrändin rakentamisteot ovat olleet Tammelan luontovalokuvauskilpailu, MetsäHubit eli työpäivät luonnossa, näkyvyys retkipaikka.fi-sivustolla, GoExpo, Fillaripäivä-yhteistyö sekä osallistuminen Metsien kätkemä tv-sarjaan.
– Teimme myös kovasti edunvalvontaa sen eteen, että kansallispuistojemme varustelutasoa saatiin parannettua.
Alkaneen vuoden uusista satsauksista Larsson mainitsee laajennetun MetsäHubin.
– Tavoitteena on kansallisen tason foorumi työhyvinvoinnista huippuluennoitsijalla, paikkana Saaren kansanpuisto, Larsson paljastaa. FL
Luonto toi matkailuyrittäjän Tammelaan
Inu Pelli siirsi osoitteensa viime syksynä Vantaalta Tammelaan.
– Miehen houkuttelut ja kahden kansallispuiston koti -slogan toimivat, Pelli naurahtaa.
Pellin poika vakuuttui Tammelan parhaudesta jo kolme vuotta aikaisemmin.
– Yövyimme Liesjärvellä ja poika ilmoitti, että täällä hän haluaa asua.
Pelli on ammatiltaan luontomatkailuyrittäjä, ja valtaosan asiakasryhmistään hän kohtaa edelleen Nuuksion kansallispuistossa. Hän on erikoistunut yritysryhmiin, ja tavoitteena on tuoda ryhmiä enenevässä määrin myös Tammelan luontokohteisiin.
– Yritysporukka tarvitsee joka tapauksessa bussikuljetuksen. Helsingistä on Tammelaan vain 45 minuuttia pitempi matka kuin Nuuksioon.
Kohti luontohyvinvointia
Luontoelämyksiä FoRestful-yrityksessä tarjoava Inu Pelli siirtyi alalle viitisen vuotta sitten.
– Mietin, mitä todella haluaisin tehdä eläkkeelle saakka. Lopullinen sykäys tuli sattumalta. Tapasin luontoyrittäjän pilkkilaiturilla, ja heitin, että voisin tulla auttamaan keikoilla. Pääsin töihin oppisopimuksella ja siitä lähtien olen kouluttanut itseäni ja tehnyt töitä luonnossa.
Pellin ansioluettelo on vaikuttava. Hän on muun muassa erä- ja luonto-opas, melontaohjaaja, metsämieliohjaaja, villiyrttiohjaaja, lumikenkäily- ja maakävelyohjaaja…
Parhaillaan hän kouluttautuu palautumis- ja joogaohjaajaksi, jotta voi jatkossa vetää asiakkailleen myös puujoogaa.
Yrittäjänä Pelli on huomannut, että luontomatkailussa korostuu yhä enemmän hyvinvointi.
– Luontoon mennään suorittamisen sijaan enenevässä määrin rauhoittumaan. Aistimaan ja kokemaan. Pääasia toki on, että luontoon mennään, mutta siirtymä on kohti tietoista rauhoittumista.
Moderni luontohyvinvointi painottuu myös Pellin palveluissa, vaikka mukana on myös perinteisempää liikkumista – luontohyvinvointia toki sekin.
Kasvunvaraa ja yhteistyötä
Inu Pellin mukaan luontomatkailussa on selkeää kasvunvaraa. Hän on vakuuttunut, että Tammelaan mahtuu useampia luontomatkailuyrittäjiä.
– Emme näe toisiamme kilpailijoina. Kaikilla on omat vahvuutensa ja myymme ristiin toistemme palveluja.
Kilpailuasetelma ei näy Pellin mukaan edes Nuuksiossa, jossa luontopalveluja tarjoaa aktiivisesti kymmenkunta yrittäjää, satunnaisemmin jopa 50.
– Mitä enemmän on palveluntarjoajia, sitä laajemmin on vaihtoehtoja. Oma toimintamme vahvistuu keväällä, kun mieheni Tero Lähde siirtyy täysipäiväisesti tälle alalle.
Forssan seudulla Pelli on suunnitellut yhteistyötä muun muassa Erärengin kanssa ja selvittänyt elämys- ja yritysmatkailijoille soveltuvia majoitus- ja ruokailupaikkoja myös lähikunnista.
Oikea brändi
Tammelan luontokuntabrändiin Pellillä on vahva usko.
– Arvot muuttuvat. Elämys ja hyvinvointi nousevat materian yli, Pelli tiivistää trendin ja siirtyy kotikuntansa brändiin.
– Uskon brändiin tietenkin jo ammattini puolesta. Myös alue on tehnyt vaikutuksen. Hämäläinen luonto oli minulle vielä muutama vuosi sitten vieras. Tammelassa on vain 6 000 asukasta, mutta täällä on vaikka mitä, ja Forssan kaupunkipuisto naapurissa. Brändin rakentaminen ei jää ympäristöstä kiinni.
Yrittäjänä Pelli on tyytyväinen, että Metsähallitus parantaa kansallispuistojemme palvelutasoa. Liesjärvelle on rakenteilla varaustulipaikka, mikä on tärkeä edellytys suurten ryhmien aikataulutetuille retkille.
KOMMENTTI: Kolmen kunnan kopla
Tammela on jo nimenä kuin positiivinen luontokuva. Kenelläpä olisi mitään tammea, jaloa lehtipuuta vastaan.
Ei ole myöskään toista kuntaa, joka voi ylpeillä kahdella kansallispuistolla, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan omien kuntarajojen sisäpuolella.
Tammela ei ole myöskään vain kaksi kansallispuistoa. 150 järvessä ja lammessa riittää ammennettavaa myös paikallisille. Tiedätkö, missä sijaitsee Tammelan suurin saari? En tiennyt minäkään, ennen kuin laskin kartasta Tammelan vesistöt. Suurimman nimi on tietysti Isosaari ja se sijaitsee Tammelan koilliskulmassa Kanajärvessä. Saman järven rannalla on myös Kissaniemen ulkoilureitti. Pitääkin tsekata. Tammelan luontomatkailu on toistaiseksi hyödyntänyt lähinnä eteläistä Tammelaa, mutta erämainen Pohjois-Tammela tarjoaa sekin loistokohteita.
Tammelan luontokuntabrändille on vahvat perusteet. Brändinä se ei ole poissulkeva vaan houkutteleva: myös yrityksille, ehkä kaivostoimintaa lukuun ottamatta.
Mutta voisivatko seudun kunnat tehdä yhteistyötä myös luontoasioissa? Luontokohteilla ylpeilevällä Tammelalla voisi olla säilyttävä rooli, järkivihreällä Forssalla uutta luova ja Jokioisilla selvittävä rooli Luken ansiosta. Melkoisen hieno kolmen kunnan helminauha meillä.