Lounais-Häme Tammela

Onko Tammelan luontokuntabrändi täysosuma? "Meistä puhutaan ja Tammelassa vieraillaan vuosi vuodelta enemmän"

Kunnanjohtaja Kalle Larsson on vakuuttunut Tammelan luontokuntabrändin vetovoimasta: "Meistä puhutaan ja Tammelassa vieraillaan vuosi vuodelta enemmän".
Tämä kuva ei ole Punkaharjulta, vaan Kyynäränharjulta Liesjärven kansallispuistosta. Kansallispuistossa sijaitseva Liesjärvi on Tammelan toiseksi suurin järvi. Kuva: Lassi Puhtimäki
Liesjärven ja muiden Metsähallituksen hallinnoimien alueiden suosio on suuressa kasvussa. Kuva on Kyynäränharjulta Liesjärven kansallispuistosta. Arkistokuva: Lassi Puhtimäki

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoo järkyttyneensä vuonna 2017. Syynä oli kunnan tilaama brändikartoitus, jonka lopputulema oli, etteivät muualla asuneet tienneet Tammelasta yhtikäs mitään.

Näin totesi kaksi kolmasosaa 1 200 vastaajasta. Huojentavaa oli se, että jos Tammelasta jotain tiedettiin, seikat olivat positiivisia.

Eniten mainintoja sai luonto, toisena muistettiin kesämökkikunnan ihanuutta. Tammelaa pidettiin myös turvallisena asuinkuntana.

Konsulttiyhtiön tekemä selvitys oli brändikartoitus ja samalla ensiaskel Tammela-brändin rakentamiseen. Tulosten jälkeen kunnassa päätettiin, että Tammelan keihäänkärjeksi valitaan luonto.

– Brändiä ei voi rakentaa haavekuvien vaan todellisuuden päälle. Annoimme brändille työnimen luontoihmisen paratiisi, Larsson kertoo.

Lue lisää: Kalle Larsson luotsannut Tammelaa vuodesta 2014 alkaen.

Kerrottava ei lopu

Epäilyjä, niitä Larsson kertoo brändivalinnan kohdanneen. Toisille luonto on liian pehmeä keihäänkärki, toiset ihmettelevät, miten Tammela pärjää vaikkapa Lappiin tai Saimaan järvialueeseen verrattuna.

– Tiedostamme, että olemme järjettömän kovassa sarjassa. Mutta me olemme kahden kansallispuiston koti ja meillä on aika paljon kerrottavaa.

Ja onhan sitä. Larsson mainitsee meille kaikille tutut Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Saaren kansanpuiston ja Ilvesreitin. Paljon on myös mosaiikkimaista luonnon vaihtelua. Forssan Lehden epävirallisen laskelman mukaan Tammelan kunnan alueella on yli 150 järveä ja lampea.

– Näiden kolmen vuoden aikana ei ole kertaakaan tullut tunnetta, etteikö meillä olisi kerrottavaa. Päinvastoin, laajennamme seuraavaksi kerrontaa Torron ja Portaan kulttuurimaisemiin. Myös kylämaisema on luontoa.

– Tunnettuus on kuitenkin edelleen meille se suurin haaste, Larsson toteaa.

Kalle Larsson valitsi syysaamuisen maalaisidyllin, kun pyysimme häntä valitsemaan Tammelan luontovalokuvakilpailusta kuvan, joka kuvastaa erityisen hyvin Tammelan luontokuntabrändiä. Kuva: Minna ranta
Kalle Larsson päätyi syysaamuiseen maalaisidylliin, kun pyysimme häntä valitsemaan Tammelan luontovalokuvakilpailusta kuvan, joka kuvastaa erityisen hyvin Tammelan luontokuntabrändiä. Kuva: Minna ranta

Töitä, töitä ja töitä

Tunnettuus ei synny Tammelan kohdalla ilman työtä.

Kun Tammelan ohi ajaa kakkos- tai kymppitietä, maisemassa ei näyttäydy luontoparatiisi, vaan tylsä perusmaisema, josta ei jää muistijälkeä. Metsää, peltoa, yksittäisiä taloja ilman kylävaikutelmaa. Suuret mainoskyltit ”Kahden kansallispuiston koti” -tekstillä sentään vihjaavat tuhansille ohiajajille, että alueella on erityisen hienoa luontoa. Se on vain piilossa suurimmilta väyliltä.

Larsson uskoo, että pitkäjänteisellä työllä yhä useampi saa tietää, mitä kiinnostavaa kakkos- ja kymppitien etelä- ja pohjoispuolelta löytyy.

Brändin kolme elementtiä

Luonto on Larssonin mukaan kiitollinen brändi.

– Onnistunut brändi vaatii kolme asiaa. Brändin täytyy olla todellinen. Brändiin täytyy liittyä trendi, luonnon kohdalla voidaan puhua melkeinpä megatrendistä. Kolmanneksi brändin tulee herättää positiivista asennetta, ja sitä luonto synnyttää, jopa somessa.

Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on suuri merkitys Tammela-tietouden levittämisessä.

– Olemme tehneet systemaattista mediaseurantaa. Viime vuonna kaikkiaan 75 toimitusta teki juttua Tammelasta. Vuonna 2018 Tammelasta tehtiin 9 500 somepäivitystä. Viime vuonna Tammelassa kävi ensimmäistä kertaa kansallisia ja kansainvälisiä bloggareita tekemässä päivityksiä. Kyllä meistä puhutaan ja enenevässä määrin.

Kalle Larsson on luontoihmisiä itsekin. KUVA: Lassi Puhtimäki

Se, että Tammelasta puhutaan, näkyy myös vierailujen määrässä. Niin Liesjärven kuin Torronsuon kävijämäärät ovat kasvussa.

– Mikä muu olisi se asia, joka houkuttelee viikonloppureissulle Tammelaan? Ja mikä muu herättäisi yhtä paljon positiivista huomiota kuin perheen somepäivitys Torronsuolta? Larsson kysyy.

– Aistin, että meillä on alati kasvava puolestapuhujien joukko. Meidän pitää kuitenkin huolehtia, että vierailijoille on tarjolla palveluja. Brändien kohdalla puhutaan aina myös rahallisesta arvosta.

Isompi siivu luontomatkailusta

Luontomatkailu kasvaa kaiken aikaa, ja myös Tammela haluaa osan siivusta. Lappiin ja Saimaaseen verrattuna Tammelan valttina on sijainti lähellä massoja.

Lue lisää: Retkeily kasvattaa suosiotaan.

Se on tärkeää, sillä luontomatkailussa merkitsee yhä enemmän hiilijalanjälki. Tammelan tavoittaakseen ei tarvitse ajaa kuutta tuntia autolla tai käyttää lentokonetta.

– Madventuresin Riku ja Tunna ennakoivat, että vastuullisuus on tämän vuosikymmenen matkailutrendi, Larsson kertoo.

Vaikka Tammela on lähellä keskuksia, Tammelan luontokohteisiin ei pääse ihan puhtaasti: joukkoliikenne tuo vain kakkos- ja kymppitien varteen.

– Suomussalmella on järjestetty syöttöliikenne Hossan kansallispuistoon. Miksei se voisi onnistua myös meillä vaikka parina päivänä viikossa?

Tekoja ja näkyvyyttä

Pitääkö kunnalla olla brändi? Larssonin mukaan se on äärettömän tärkeää. On brändi tiedostaen rakennettu tai ei, brändi on hyvin lähellä mielikuvaa.

– Olemassa olevaa mielikuvaa on mahdollista vahvistaa, jopa ohjailla, kunhan brändi rakennetaan todellisuuden varaan.

Näkyvimmät luontobrändin rakentamisteot ovat olleet Tammelan luontovalokuvauskilpailu, MetsäHubit eli työpäivät luonnossa, näkyvyys retkipaikka.fi-sivustolla, GoExpo, Fillaripäivä-yhteistyö sekä osallistuminen Metsien kätkemä tv-sarjaan.

– Teimme myös kovasti edunvalvontaa sen eteen, että kansallispuistojemme varustelutasoa saatiin parannettua.

Alkaneen vuoden uusista satsauksista Larsson mainitsee laajennetun MetsäHubin.

– Tavoitteena on kansallisen tason foorumi työhyvinvoinnista huippuluennoitsijalla, paikkana Saaren kansanpuisto, Larsson paljastaa. FL

KOMMENTTI: Kolmen kunnan kopla

Tammela on jo nimenä kuin positiivinen luontokuva. Kenelläpä olisi mitään tammea, jaloa lehtipuuta vastaan.

Ei ole myöskään toista kuntaa, joka voi ylpeillä kahdella kansallispuistolla, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan omien kuntarajojen sisäpuolella.

Tammela ei ole myöskään vain kaksi kansallispuistoa. 150 järvessä ja lammessa riittää ammennettavaa myös paikallisille. Tiedätkö, missä sijaitsee Tammelan suurin saari? En tiennyt minäkään, ennen kuin laskin kartasta Tammelan vesistöt. Suurimman nimi on tietysti Isosaari ja se sijaitsee Tammelan koilliskulmassa Kanajärvessä. Saman järven rannalla on myös Kissaniemen ulkoilureitti. Pitääkin tsekata. Tammelan luontomatkailu on toistaiseksi hyödyntänyt lähinnä eteläistä Tammelaa, mutta erämainen Pohjois-Tammela tarjoaa sekin loistokohteita.

Tammelan luontokuntabrändille on vahvat perusteet. Brändinä se ei ole poissulkeva vaan houkutteleva: myös yrityksille, ehkä kaivostoimintaa lukuun ottamatta.

Mutta voisivatko seudun kunnat tehdä yhteistyötä myös luontoasioissa? Luontokohteilla ylpeilevällä Tammelalla voisi olla säilyttävä rooli, järkivihreällä Forssalla uutta luova ja Jokioisilla selvittävä rooli Luken ansiosta. Melkoisen hieno kolmen kunnan helminauha meillä.

Uusimmat

Näkoislehti

13.8.2020

Fingerpori

comic