Lounais-Häme Forssa

Onko vanhusneuvostoilla todellista vaikutusvaltaa? – "Meidän on itse nostettava itsemme näkyville"

Vanhusneuvostoilla on parhaimmillaan suuri merkitys monille ikäihmisille tärkeissä palveluissa, kuten yksinäisyyden torjunnassa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksissa olisi parantamisen varaa. Läheskään kaikissa kunnissa ei noudateta vanhuspalvelulakia, joka edellyttää vanhusneuvostolta muun muassa vuosiarvioinnin tekemisen ja suunnitelman ikääntyneiden tukemiseksi.

Asia käy ilmi Eläkeliiton vanhusneuvostojen jäsenille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista kolmannes kertoi, ettei vanhusneuvosto osallistunut vuosiarvioinnin käsittelyyn eikä kunnassa tehty suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi.

Forssan vanhusneuvoston puheenjohtaja Lea Mäkelä sanoo neuvoston toiminnan hakevan Forssassa hieman paikkaansa. Epäselvyyttä on tullut muun muassa siitä, että neuvosto on kaupungin alainen luottamuselin, mutta suurin osa vanhusten palveluihin liittyvistä asioista tapahtuu hyvinvointikuntayhtymän alaisuudessa.

– Kaipaamme toimintaan uudenlaista otetta, mutta se on meistä itsestämme kiinni. Keskusteluyhteys kaupungin ja hykyn suuntaan on mielestäni hyvä, mutta itse meidän on itsestämme meteliä pidettävä.

Mäkelä pitää positiivisena sitä, että vanhusneuvostot kokoontuvat myös seudullisesti. Maakunnallisiakin tapaamisia on sote-uudistuksen tiimoilta järjestetty.

– Asioista kyllä keskustellaan, mutta varsinaista vaikuttamista päätöksentekoon on ollut aika vähän. Hyvinvointikuntayhtymän uusi yhtymäjohtaja oli mukana kokouksessamme ja keskustelimme muun muassa siitä, onko päätöksentekoon tulossa asioita, joista meidän olisi hyvä antaa lausunto.

Eläkeliiton tekemään vanhusneuvostokyselyyn vastasi yhteensä 139 vanhusneuvostoa. Vastausten mukaan 110 kunnassa oli toimiva vanhusneuvosto, 30:ssä se oli yhdistetty vammaisneuvostoon.  

Kyselyn tuloksista ilmenee, että neuvostojen vaikutustoiminta on kohentunut. Toisaalta vanhusneuvostojen toiminnan tunnetuksi tekeminen on vielä haaste monessa kunnassa.

Heikoin asema vanhusneuvostolla oli noin viidenneksessä kunnista. Vastaajat kokivat, että neuvosto ei pysty vaikuttamaan ikääntyneiden palveluihin tai elinoloihin.

Myönteisimpiä arviointeja kyselyyn saatiin vanhusneuvostoilta, joilla oli toimintasääntö ja muutenkin kunnallisen luottamuselimen tunnusmerkit, kuten oma määräraha ja kokouspalkkiot. Nämä vanhusneuvostot pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi suunnitelmaan ikääntyneiden tukemiseksi, kaavoitukseen sekä vuosiarviointiin. Moni kertoi, että vanhusneuvosto toimii aktiivisesti, ja kunnan edustajat ovat kiinnostuneita vanhusneuvoston toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä.

Heikompaa palautetta antaneissa vanhusneuvostoissa koettiin, ettei niitä kuultu. Asiat etenivät hitaasti, tieto ei kulkenut, eikä aloitteisiin saanut vastauksia. Yhteistyö kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ei toiminut odotetusti. Monet kokivat, ettei heillä juurikaan ollut vaikutusvaltaa tai merkitystä päätösten valmistelussa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic