Lounais-Häme Ypäjä

Onko Ypäjän nimen taustalla vuolaasti virtaava lähdejoki?

Ypäjän nimestä ovat historian- ja kielentutkijat yrittäneet jo kohta 100 vuoden ajan saada selvää. Ypäjän historian kirjoittaja ja neljä muutakin tutkijaa on paneutunut nimen alkuperään.
Ypäjoen maastossa on paljon lähteitä, jotka aiheuttavat virtausta läpi vuoden. Übajõgi tarkoittaa vuolaasti virtaavaa jokea. Kuva: Tapio Tuomela
Ypäjoen maastossa on paljon lähteitä, jotka aiheuttavat virtausta läpi vuoden. Übajõgi tarkoittaa vuolaasti virtaavaa jokea. Kuva: Tapio Tuomela

Tarmo Hirsjärvi esitti Ypäjän nimestä ilmeisesti jo vuonna 1926, että Ypäjänkylä on saanut nimensä suuren kantatilan isännän nimestä Ypäj.

Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 Laila Lehikoinen esitti selitykseksi ’mäkiä’ tarkoittavia sanoja yppylä, ypäkkö, ypäle, ypyvä. Kuitenkin epävarmana, rehellisesti: ”Mahdollisesti tämä maastotermi on pitäjännimen Ypäjä taustalla, mutta varmaa se ei ole.”

Peruskartoilla ei Ypäjällä ole yhtään Yp-alkuista mäkipaikan nimeä. Tuo selitys ei siis toimi Ypäjän nimen selityksenä. Keski-Pohjanmaan Ypyä- ja Ypp-paikat eivät nekään ole mäkiä, vaan puronvarsialankoja kaikki.

Nivalan Ypyässä on Ypyänjärvi ja -oja, mutta ei tuonnimisiä mäkiä missään. Ei Toholammin Ypyänjärven ja -ojan maastoissakaan ole Ypyä-mäkiä. Vihannissa talo Yypänaho on jokivarsitalo, ei mäkipaikka. Pyhäjoen Yppärinjoen ja Yppärin kylän maastossakaan ei ole tuota sanastoa mäkien nimissä.

Übajõgi virtaa vuolaasti?

Kun Ypäjällä on pitkä Ypäjoki, niin onko jossain kielessä sana ypä tai ybä tarkoittaen ’jokea’? Saamen kielessä, vanhassa suomen kielessä, ruotsin kielessä?

Sana ypä tarkoittaa ’vuolasta (jokea)’ vanhassa suomen kielessä ja viron kielessä.

Viron Haapsalussa saksalais-ruotsalaiseen perheeseen syntynyt Ferdinand Johann Wiedemann ryhtyi viron ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkijaksi ja kokosi vuonna 1869 julkaistun, hyvin paksun, korkeatasoisen sanakirjan Estnisch-deutsches Wörterbuch.

Kirjassa hän esittää sanan übajõgi selityksellä ’vuolaasti virtaava joki’.

Tuo sama sana on toistettu sitten monissa viron sanaston sanakirjoissa, vironkielisissäkin.

Virtaako sitten Ypäjänkylän Ypäjoki ’vuolaasti’? Sekä on nimen peruste?

Lähteet vauhdittavat virtaa

Selitys löytyy tarkkana joen valuma-alueen maaston hydrologiasta.

Ypäjoen valuma-alueen peruskartalle on merkitty peräti 23 kartalle lähdettä ja maastopaikan nimeä, joissa useissa on ”lähde” paikan lähteistä kertoen.

Opiskelutoverini, agronomi Martti Perho Ypäjänkylästä kertoi, että vaikka peltoja on salaojitettu, niin alankojen pelloilla on aina keväisin kylvöaikaan veteliä, lähteisiä kohtia. Kokemattomat maatalousharjoittelijat uppoavat niihin traktoreillaan, jotka on sitten hinattava muilla traktoreilla lähdesilmäkkeistä ylös.

Joen valuma-alueen maastossa on laajoja sorakankaita. Niiden läpi virtaa sadevesistä ja sulamisvesistä pohjaveteen valtava vesimäärä, joka purkautuu ylös noista lähteistä pitäen Ypäjoessa jatkuvaa virtausta läpi vuoden.

Kun tutkii muita Ypyä-paikkoja kartoilta ja katsoo esim. Pyhäjoen Yppärinjoen maastoa, niin niissäkin on lähteitä maastossa, ylläpitäen paikkojen ojien ja jokien virtausta läpi vuoden. Talvellakin, pitäen ojia sulana. Yppärinjoen latvoilla on Lähdesuonneva ja lähteitä on aivan jokien penkoillakin.

Perttulasta Ypäjäksi

Miksi sitten nuo historian ja kielen tutkijat eivät ole osanneet avata nimeä Ypäjoki, Ypäjä? Se on kovin kummallista.

Ypäjoen maaston niin tavattoman monet lähteet ja siitä tuleva vesivirtaus on siis Ypäjoen nimen peruste ’vuolaasti virtaavana jokena’. Ypäjä on Suomessa ainoa kuntanimi, joka liittyy lähdesanastoihin.

Tuosta virtauksesta sai Ypäjänkylä nimensä. Kun kylään perustettiin Ypäjän rautatieasema vuonna 1888, niin vuonna 1892 seurakunnan ja kunnan nimi Perttula muutettiin sen mukaan nimeksi Ypäjä.

Nimessä Ypäjä pääte -jä on tietty adjektiivipääte, sama kuin viron kielessä sanoihin liitettävä pääte -ga. Pääte kertoo, että paikka on johonkin liittyvä, jotakin sisältä. Nimi Ypäjä kertoo nimen liittymisestä lähdepuroon.

Nimi Ypäjä on selitettävä nykykielemme sanoin: ’vuolaan lähdejoen kylä’. FL

Kirjoittaja on suomalaisia paikannimiä tutkinut metsänhoitaja ja matkailuopas.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat