Onnettomuustutkintakeskus pitää ajoterveysongelmia suurempana vaarana kuin lieviä ylinopeuksia

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi arvioi, että Suomessa keskitytään liiaksi ylinopeuksien valvontaan ajoterveyden valvonnan kustannuksella. Hänen mukaansa ajoterveysongelmat ovat vaarallisempia kuin lievät ylinopeudet. Suuret ylinopeudet ovat asia erikseen.

–  Automaattivalvonnalla, johon on panostettu kovasti, ei päästä kiinni ajoterveyskysymyksiin, Nurmi painottaa.

Alkoholin ja huumeiden lisäksi ajoterveyteen vaikuttavat kuljettajien sairaudet ja lääkkeet. Otkes raportoi huhtikuun lopulla, että kuljettajan terveydentilalla oli ratkaiseva merkitys Kuopion viime kesän bussiturmassa.

–  Olen sitä mieltä, että kuljettajan ajoterveyskysymyksessä olisi paljon parannettavaa, Nurmi muistuttaa.

Nurmen mukaan sairaus ei välttämättä vaikuta ajokykyyn, jos lääkitys on kunnossa. Sen sijaan kuljettaja voi olla liikenteessä täysin sekaisin, jos hän on ottanut väärin esimerkiksi sydänlääkettä.

Poliisitarkastaja Timo Ajaste kertoo, että poliisissa pohditaan myös teknisiä keinoja ajoterveyden valvomiseksi. Hän korostaa, että pohdinnat ovat hyvin alustavia. Tekniset keinot perustuisivat reaktioaikojen valvontaan. Laitteitakaan ei ole vielä olemassa.

Jos reaktioaika pitenee esimerkiksi 0,5–0,7 sekunnista 2–3 sekuntiin, auto ehtii kulkea pitkän matkan.

Ajasteen mukaan sekä ylinopeudet että ajoterveys ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden kannalta. Hänen mukaansa kyse on kokonaisuudesta.

–  Korostan molempia asioita, nopeusrajoitusten noudattamista ja sitä että kuljettajalla on kyky terveyden puolesta kuljettaa autoa, Ajaste sanoo.

Hän kertoo, että poliisilla on tien päällä mahdollisuus puuttua tilanteeseen, jos kuljettajan kyky ajaa on heikentynyt. Vakavissa tapauksissa kuljettaja voidaan asettaa heti ajokieltoon.

Lääkäreiden rooli korostuu

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo, että poliisin liikennevalvonnan pitää olla kattavaa. Nopeusrajoitusten noudattamisen ohella pitää valvoa kuljettajien tilaa ja ajoneuvojen kuntoa.

–  Toivomme toki enemmän resursseja näkyvään poliisivalvontaan, ettei se keskity liiaksi automaattiseen kameravalvontaan, Tarvainen esittää.

Hän korostaa lääkäreiden roolia ajoterveyden valvonnassa. Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos kuljettajan terveys ei täytä ajokortin edellytyksiä.

–  Kehitystä on ollut vuosien varrella parempaan suuntaan, mutta emme ole edelleenkään riittävän hyvällä tasolla. Ilmoituksia tehdään vieläkin liian vähän, Tarvainen arvioi.

Moottoritietä väärään suuntaan

Pahimmillaan ikääntyneisyys ja siihen liittyvät sairaudet voivat johtaa karmaiseviin tilanteisiin liikenteessä.

–  Joskus on sellaisia tilanteita, että joku ajaa moottoritietä väärään suuntaan terveyssyistä. Dementia tai joku muu on syynä, ettei kuljettaja orientoidu tilaan ja aikaan, Ajaste kertoo.

Tarvainen sanoo, että korkea ikä yhdessä useiden sairauksien ja lääkityksen kanssa on riski liikenneturvan kannalta. Yleisesti ottaen ikääntyminen ei kuitenkaan ole yksinään ongelma.

–  Iäkkäät osaavat hyvin kompensoida iän mukana tulevia puutteita, Tarvainen arvioi.

Korkeasta iästä seuraa muun muassa hidastumista, nivelien jäykistymistä ja yleistä aistien heikentymistä. Tarvaisen mukaan havaintovirheet ovat tyypillisiä ikääntyneille.

–  Kun havainto on tehty ja kuljettajalta menee käsky aivoista koipeen painaa jarrua, se vie kauemmin aikaa (kuin nuoremmilla). Tällaisia normaaleja ikääntymisen tuomia asioita ikääntynyt pystyy hyvin kompensoimaan.

Vaikeissa olosuhteissa ajamista voi välttää

Tarvainen muistuttaa, että eläkkeellä olevat voivat myös välttää ajamista vaikeissa olosuhteissa ja pimeällä, kun taas työssä käyville se voi olla mahdotonta. Ikääntyneillä on myös mahdollisuus miettiä, mikä on päivän virkein ja paras hetki lähteä liikenteeseen.

–  Vielä ei ole nähtävissä mitään erityistä huolen aihetta iäkkäistä kuljettajista, Tarvainen sanoo. _STT