Lounais-Häme

OP hakee ketteryyttä ja säästöjä – yt-neuvottelut koskevat 6 000:ta henkeä

OP-ryhmän yt-neuvotteluilla haetaan sekä ketterämpää toimintamallia että 100 miljoonan euron vuosittaista säästöä, kertoo OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio.

OP-ryhmä kertoi aamulla aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön keskusyhteisökonsernia, jossa työskentelee noin 6 000 ihmistä. Neuvottelut eivät koske OP:n osuuspankkeja. Ulkopuolelle jäävät myös Helsingin OP-Kiinteistökeskus, Pohjola Terveys, OP-Eläkekassa sekä OP Yrityspankin Baltian toiminnot.

Ritakallio ei vielä ota kantaa siihen, tuleeko OP-ryhmän keskusyhteisökonsernin väkimäärä vähenemään yt-neuvottelujen seurauksena.

– Haemme sadan miljoonan euron säästöjä, mutta siinä vain yksi osa mahdollisesti voi olla meidän omat, henkilöstöstä syntyvät säästöt. Me tarkastelemme myös kaikkia sellaisia asioita, joita me ostetaan tällä hetkellä ulkoa työnä.

– Meillä ei ole mitään irtisanomistavoitetta, meillä ei ole mitään käsitystä merkittävistä irtisanomistarpeistakaan, Ritakallio korostaa.



OP-ryhmä ostaa paljon työtä ulkoa



OP:n keskusyhteisökonsernissa ostetun työn ja oman henkilökunnan kulut ovat vuositasolla vajaa miljardi euroa. Ritakallio arvioi, että säästöistä iso osa syntyy tästä potista. Tällä haavaa kuluista vain reilu 40 prosenttia aiheutuu omasta henkilöstöstä. Yli puolet on ostetun työvoiman ja ulkoistettujen toimintojen kustannuksia.

– Emme pidä tätä optimaalisena. Katsomme tätä, jolloin työntekijämäärävaikutus voi olla monenlainen tässä kokonaisuudessa.

Ritakallion mukaan palvelujen ostaminen ulkoa voi olla selvästi kalliimpaa kuin se, että kyseiset ihmiset olisivatkin töissä OP-ryhmässä. Ulkoa on ostettu etenkin toimintojen kehittämiseen ja tietotekniikkaan liittyviä palveluita.

Säästöt ovat Ritakallion mukaan tarpeen, koska kulut ovat nousseet liian nopeasti.

– Haluamme, että meillä on 2020-luvulla sellainen OP-ryhmä, joka pärjää kovassa kilpailussa edelleen hyvin ja sillä on kasvava määrä tyytyväisiä asiakkaita.

Säästöjä haetaan myös muun muassa keskittymällä ydinliiketoimintoihin. Ritakallio ei kuitenkaan halua vielä ennakoida, mitä toimintoja ei ehkä jatketa.



Robotisaatio korvaa perustehtäviä



Yt-neuvottelujen tavoitteena on muuttaa sekä OP-ryhmän keskusyhteisökonsernin organisaatiota että sen toimintatapoja. Ajatuksena on valmistautua 2020-luvulle. Yt-prosessi on tarpeen, koska monen työnkuvat muuttuvat, kun tehtäviä lakkaa ja uusia syntyy tilalle.

– Digitalisaatio muuttaa tehtävänkuvia, mutta tämänhetkisen arvion mukaan näyttää, että muutosvauhti on hitaampi kuin pari, kolme vuotta sitten arvioitiin. Eli asiakaskäyttäytymisen muutos määrää tämän tahdin, Ritakallio sanoo.

– Robotisaatio korvaa perustehtäviä ja suorittavia tehtäviä. Tekoälyn avulla kyetään parantamaan monenlaista palvelua, mutta aina me tarvitsemme ison määrän hyviä ihmisiä tämmöisessä finanssiryhmässä töihin.

Ritakallio arvioi, että tulevaisuudessa töitä riittää esimerkiksi sijoitusneuvontaa tekeville asiantuntijoille. Rutiinipalvelut taas hoituvat jo nyt pitkälti verkossa tai mobiilissa.

Yt-neuvottelujen myötä OP-ryhmään on määrä tuoda lisää “ketteryyttä”. Se tarkoittaa, että vähennetään hierarkiaa, kuten esimiesportaita, ja ihmiset saavat aiempaa enemmän vastuuta ja valtuuksia työssään.

– Sillä tavalla työtä saadaan toisaalta tehokkaammaksi, mutta myös paljon mielekkäämmäksi ihmisten kannalta, Ritakallio sanoo.


 

 

Asiasanat

Uusimmat