Lounais-Häme Helsinki

Opettajat kyselyssä: Etäopetus soveltuu osin lukioihin, mutta peruskouluun ei juurikaan

OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen pitää myönteisenä, että opettajien digiosaaminen on kohentunut.
OAJ:n kyselyssä kolme neljäsosaa opettajista oli sitä mieltä, että opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttiin tinkimään koronakeväänä. Arkistokuva Myllykylän koulusta. Kuva: Tapio Tuomela
Kuva: Tapio Tuomela

Etäopetus soveltuu osittain lukioihin, mutta perusopetukseen ei juurikaan, kertoo Opetusalan Ammattijärjestön OAJ. Lukioissa noin puolet opettajista katsoo, että etäopetus täytti opetussuunnitelman vaatimukset. Peruskouluissa vastaava osuus on yksi neljäsosa.

OAJ kysyi touko-kesäkuussa opettajien mielipiteitä etäopetuksesta ja paluusta lähiopetukseen. Verkkokyselyyn vastasi lähes 1  700 opettajaa ja rehtoria.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, etteivät kyselyn tulokset sinänsä yllättäneet. Kolme neljäsosaa opettajista on sitä mieltä, että opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttiin tinkimään koronakevään etäopetuksen aikana.

Luukkaisen mukaan erittäin myönteisesti on pantava merkille, että 96 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että heidän digitaaliset taitonsa kehittyivät  etäopetuksen aikana.

–   Se on sekä hyvä että hankala uutinen. Hyvä se on sillä tavalla, että taidot ja valmiudet ovat kehittyneet jatkoa ajatellen. Huonoa on se, että aikaisemmin ei ole panostettu riittävästi digitalisaatioon, Luukkainen arvioi.

Hänen mukaansa opettajilla on selvästi olemassa digitalisaation koulutusvaje.

Opetuksen tavoitteista jouduttiin tinkimään

Kyselyn mukaan kolme neljäsosaa opettajista on sitä mieltä, että opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttiin tinkimään.

Yli kaksi kolmasosaa opettajista kertoi, että etäopetus oli haitallista yksittäisille oppilaille. Lähes kaikki opettajat sanoivat etäopetuksessa olleen myös positiivisia vaikutuksia useille oppilaille.

–   Poikkeusolojen ja aiempien resurssileikkausten aiheuttamaa oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa, Luukkainen painottaa.

Lähes kaikki opettajat arvioivat työmääränsä lisääntyneen koronakriisin aikana. Aikaa kului etenkin opetuksen suunnitteluun ja tuntien valmisteluun.

Lomautuksia vireillä enemmän kuin vuosikymmeniin

Luukkaisen mukaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen näkymät ovat nyt valoisammat kuin viime keväänä. Hän vaatii, että koulutuksen tukipäätöksiä on jatkettava syyskuun budjettiriihessä.

Hän kiinnittää huomiota siihen, että opettajien lomautuksia on vireillä enemmän kuin vuosikymmeniin. Lähes 200 kunnassa on käyty tänä vuonna yt-neuvotteluja.

Luukkainen kertoo, että noin 85 kunnassa tuloksena on, ettei lomautuksia, irtisanomisia eikä osa-aikaistamisia tehdä.

–   Seitsemäntoista törkykuntaa lomauttaa heti lukuvuoden alussa. Viestimme on, että tässä ei ole mitään tolkkua, Luukkainen syyttää.

Hänen mukaansa ensin pitäisi selvittää oppimisvajeet, joita keväältä on jäänyt. Hän kysyy, kuka asiaa selvittää, jos opettajat pannaan pakkolomalle.

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic