Lounais-Häme

Opettajien kiinnostus nuorista kyseenalaistetaan laajassa kyselyssä

Yli puolet Forssan seudun yläkouluikäisistä nuorista kokee epävarmuutta siitä, pidetäänkö häntä merkityksellisenä ihmisenä koulussa. Myöskään yli puolet heistä ei ole varma, onko opettaja kiinnostunut hänen kuulumisistaan.

Lisäksi puolet nuorista epäilee, otetaanko oppilaiden mielipiteitä millään lailla huomioon. Yli puolet myös kokee, ettei lapsilla ja nuorilla ole mahdollisuuksia vaikuttaa kouluissa tehtäviin päätöksiin ja linjauksiin.

Tiedot käyvät ilmi Forssan seudun lapsille ja nuorille alkuvuodesta tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 2 000 3–15-vuotiasta. Lisäksi vastauksia saatiin vajaan 200 lapsen vanhemmilta. Yläkouluikäisistä vastasi 434 nuorta, joka on 38,7 prosenttia koko ikäluokasta.

Tietojen pohjalta on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Forssan seudulla vuosille 2020. Asiantuntijaryhmään kuuluva kehittämispäällikkö Karoliina Kärkkäinen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä pitää suunnitelmaa arvokkaana, koska siinä on huomioitu nuorten esiin nostamat näkökulmat.

 

Kärkkäinen uskoo, että opettajat välittävät oppilaista ja näiden hyvinvoinnista. Hän on itsekin työskennellyt koulussa sekä varhaiskasvatuksessa ja kertoo nähneensä, kuinka moni tekee työtään sydämellä.

-Ehkä kyselyn tulos osoittaa, ettei opettajien välittäminen välity oppilaille. Resurssit eivät riitä huomioimaan kaikkia. Luokassa voi 30 prosenttia oppilaista tarvita enemmän tukea, jolloin 70 prosenttia jää vähemmälle huomiolle. Näiden joukossa voi olla yksilöitä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea, Kärkkäinen pohtii.

Joku voi miettiä, että nuorten vastaanottavaisuushalukkuus yläkouluiässä heikkenee, mutta Kärkkäinen ei pidä hedelmällisenä tapaa laittaa asioita murrosiän piikkiin.

-Nuorten kokemus on hyväksyttävä. Aikuisten pitää ymmärtää, miten suuria muutoksia nuoren aivoissa tapahtuu murrosiässä.

 

Erilaisia nuoria koskevia projekteja tehdään runsaasti ja niistä raportteja, mutta Kärkkäisen arvio on, että tuloksista puhutaan liian vähän nuorten kanssa. Ylipäätään hänen mielestään nuorten kanssa pitäisi käydä dialogia enemmän.

-On syytä avata ja selittää asioita. Kun valinnat perustellaan hyvin, opettajan tai koulun päätöstä ei koeta mielivaltaiseksi. Opettajat perustelevat päätöksiä lasten vanhemmille ja työnantajalleen, mutta minulle on jäänyt kuva, että vähemmän nuorille.

-Nuoret ovat todella fiksuja ja ymmärtävät kyllä päätöksiä, kun ne ovat riittävän hyvin perusteltuja, vaikkei päätös miellyttäisikään, Kärkkäinen näkee.

Hän arvelee, että kouluilla voisi olla keinoja huomioida päätöksenteossa muitakin kuin oppilaskunnan hallituksen jäseniä.

-Haluaisin haastaa aikuisia pysähtymään omien päätösten äärelle, että onko asioiden pakko olla näin. Oletan, että aina ei tarvitse. FL

 

Nuorisotyö ei vastaa nykytarpeita
Nuorisotyön tila nousi esille kaikissa kunnissa vanhempien vastauksissa. Vanhemmat kokevat, ettei nuorisotyö vastaa nykynuorten tarpeisiin, eikä se ulotu kuin pieneen osaan nuorista.Nuorisotiloja ei vanhempien mielestä pidetä riittävästi avoinna tai niiden toiminta ei vastaa nuorten toiveita ja odotuksia. Näitäkin palveluja kehitettäessä toivottiin lasten ja nuorten nykyistä parempaa kuulemista ja osallistamista.Kiitosta vanhemmilta saivat muun muassa lähellä oleva luonto, asumisen rauhallisuus ja turvallisuus sekä harrastusmahdollisuudet. Toisaalta sekä lapset että vanhemmat kokivat tarvetta harrastustoimintojen kehittämiselle. – Harrastusmahdollisuudet seutukunnalla eivät kohtaa kaikkia. Yksi syy oli raha tai sen puute, osa vastaajista ei halunnut sitoutua kilpailutavoitteellisiin seuroihin. – Etenkin vuorotyötä tekevissä tai yksinhuoltajaperheissä julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen vaikeutti harrastusten saatavuutta, eikä lasta toisaalta haluttu lähettää polkupyörällä harrastukseen pimeällä tai kovilla pakkasilla, kertoo Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kehittämispäällikkö Karoliina Kärkkäinen. 

Uusimmat