Lounais-Häme

Opetuksellisuus edellä- ja järki päässä

Uunituoreet viidesluokkalaiset näpyttelevät värikkäillä kuorilla suojattuja tablettejaan. Emma Honkala tekee erisnimiin liittyvää äidinkielen tehtävää ja Emma Tirronen yrittää selvittää ruudulla näkyvää kalalajia.

Kumpikaan Emmoista ei ole ylettömän innoissaan tableteilla tehtävistä koulutöistä.

-Kirjat, kynä ja paperi ovat vähän helpompia. Ei tarvitse muistaa tunnuksia ja salasanoja, vaan voi vain ruveta tekemään. Muistan kirjasta opetellut asiat paremmin kuin ne, joita on opiskeltu tabletilla, Honkala sanoo.

Jos jokin asia jää mietityttämään, nappaavat tytöt esiin nimenomaan helpolla käyttöliittymällä varustetun kirjan ennemmin kuin tabletin.

-Ja kirjasta jonkin kohdan voi lukea monta kertaa. Tabletilla tehtävä tehdään ja sitten mennään eteenpäin, Tirronen kuvailee.

Luokan pojat ovat tabletilla opiskelusta ehkä hitusen tyttöjä innostuneempia, mutta kirjojen käytännöllisyyden ovat hekin huomanneet.

-Kirjoilla tehtävistä suoriutuu välillä paljon nopeammin, kun tabletti vaan lataa ja lataa tehtäviä. Yksi päivä niitä ei voitu käyttää ollenkaan, kun eivät yhdistäneet nettiin, Jalmari Kurkela sanoo.

Kurkelan ja luokkatovereiden mielestä paras ratkaisu onkin, että perinteisiä opiskelumenetelmiä ja digitaalisuutta käytetään rinta rinnan.

-Sitten kun kirjan tehtävät on tehty, löytyy tabletilta paljon lisämateriaalia, jolla voi harjoitella vaikka kokeisiin, Jesse Kulmala huomauttaa.

Samoilla linjoilla on Tammelan koulukeskuksen digitutor Jasu Markkanen, joka vertaiskouluttaa muuta henkilökuntaa laitteiden ja ohjelmistojen saloihin.

-Emme halua tuottaa sellaista sukupolvea, joka on täysin sähkölaitteiden varassa, eikä osaa toimia ilman niitä. Tekniikkaa on hyödynnettävä opetuksessa, mutta nimenomaan opetuksellisuus edellä. Ei palvele kenenkään etua, että hankitaan hirveä määrä laitteita, joita ei sitten osata hyödyntää.

5.-luokkalaisia koulukeskuksessa opettava Maija Saros pitää digitaalisuutta tervetulleena lisäarvona.

-Toisia oppilaita on todella helppo innostaa uusien asioiden pariin tablettien avulla. Vaikka aihe ei heti kiinnostaisi, niin tabletin avulla silmiin syttyy pilke.

Digitaalisuus on tullut koulumaailmaan rytinällä. Paljon on opittu kantapään kautta. Kaarinassa vanhemmat nousivat viime syksynä kapinaan tableteilla opiskelua vastaan. Kaarinan tavoitteena oli korvata kirjat lähes tyystin tableteilla.

Vanhempien mielestä koulun tavoittelema teknologiaharppaus oli todellisuudessa mahalasku: tablettiopetuksen pelättiin laskevan sekä oppilaiden motivaatiota että oppimistuloksia. Teknologian käyttö nähtiin itseisarvona, ei niinkään pedagogisena valintana.

Kaarina palasikin takaisin yleisimmin käytössä olevaan “hybridi-malliin”, jossa tabletteja ja kirjoja käytetään rinta rinnan.

Jasu Markkasen mukaan ympäri Suomea moni asia jäi lähtökiireessä miettimättä loppuun. Esimerkiksi henkilökunnan kouluttamisesta ei tehty pitkän tähtäimen suunnitelmia.

-Digitaalisuuteen varattiin tietty summa rahaa ja aika monessa tapauksessa se käytettiin laitteisiin. Määrärahoista ei erikseen varattu rahaa opettajien kouluttamiseen, vaan ajateltiin, että laitteet toimisivat jotenkin itsekseen.

Tilanne parantuu koko ajan. Markkasen mukaan Tammelassakin on parhaillaan työn alla digisuunnitelma.

-Meillä on tällä hetkellä laitteita käytössä niin paljon, kuin pedagogisesti katsottuna tarvitaan. Käyttöaste ei ole lähelläkään sataa. Kun se alkaa olla, täytyy miettiä lisälaitteiden hankkimista.

Oleellisinta tekniikan hyödyntämisessä on siis se, mitä tehdään, eikä se, millä tehdään.

-Digitaalisuuden hyödyntämisessä on monta porrasta. Alimmalla portaalla tehdään täsmälleen samoja asioita kuin kynällä ja paperilla, mutta laitteelle siirrettynä. Portaiden loppupäässä taas tekniikkaa hyödynnetään aivan uudenlaisissa tehtävissä, joita ei kynällä ja paperilla ole mahdollista suorittaa, Markkanen selittää.

Myös Tammelan sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen sanoo kunnan painottavan digitaalisen materiaalin käytössä nimenomaan pedagogista lähtökohtaa, ei raudan määrää.

-Laitteita on niin paljon, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus niitä käyttää. Emme me hanki jokaiselle oppilaalle omia luistimiakaan, Haapanen vertaa.

Haapasen mukaan ongelmallista ei ole sekään, että laitteet eivät ole kaikki samasta puusta veistettyjä.

-Eiväthän oppilaiden omat laitteet kotonakaan ole kaikki samanlaisia. Meidän tavoitteenamme on, että opitaan käyttämään erilaisia laitteita mahdollisimman monipuolisesti. FL

Laitekanta vaihtelee kunnittain
ForssaForssan kaupunki tarjoaa tänä lukuvuonna kaikille peruskoulun oppilaille henkilökohtaisen laitteen. Alakoulun oppilaat saavat tabletin ja yläkoululaiset kannettavan tietokoneen.TammelaTammelassa laitteita on koulukeskuksella käytössä yksi kolmea tai neljää oppilasta kohden. Muissa alakouluissa suhde on lähes sama, hieman oppilasmäärästä riippuen.JokioinenJokioisilla on perusopetuksessa noin 600 oppilasta. Tietokoneita on koululaisten käytössä 230 ja tabletteja 160.Oppilaat saavat käyttää myös omia laitteitaan oppitunneilla. Älypuhelimia käytetään jonkin verran opetuksen tukena. HumppilaHumppilassa on alakoululla yhteiskäytössä 12 tablettia 154 oppilaalle, eli 0,07 laitetta per oppilas. Yläkoulun 79 oppilaalle on yhteensä 12 tablettia, eli 0,15 per oppilas. Lisäksi molemmilla kouluilla on atk-luokissa pöytäkoneet.Oppilaat saavat käyttää myös omia laitteitaan oppitunneilla. Huoltajilta on pyydetty tähän lupa. YpäjäYpäjällä yläkoulussa on laitteita yksi kahta oppilasta kohden. Levän 18 oppilaan alakoululla oppilaiden käytössä on viisi pöytäkonetta, kolme tablettia ja tarvittaessa kaksi kannettavaa tietokonetta. Perttulan koulussa tablettaja on yhteensä 22, oppilaita 98.Oppilaat saavat käyttää omia älypuhelimia muun muassa tiedonhaussa ja ryhmätöitä tehdessä.SomeroSomerolla laitekannan hankintojen pohjana on opetushallituksen suositus, eli alakoulut 0,5 laitetta per oppilas, yläkoulut yksi laite per oppilas. Tällä hetkellä alakoulujen suhdeluku on noin 0,6 laitetta/oppilas ja yläkoulun 0,78 laitetta/oppilas.Oppilaat saavat käyttää myös omia laitteitaan. Koulun on tosin huolehdittava, ettei opetus nojaa liikaa omiin laitteisiin. Kaikille on taattava mahdollisuus osallistua opiskelutyöhön riippumatta siitä, onko oppilaalla oma laite vai ei. UrjalaUrjalassa tilanne vaihtelee kouluittain. Aseman koululla on keskimäärin yksi laite kahta oppilasta kohden. Yhtenäiskoululla puolestaan on yksi laite noin kolmea oppilasta kohden. Yhtenäiskouluun on tavoitteena hankkia laitteita niin, että olisi yksi laite kahta oppilasta kohden.Oppilaat saavat käyttää omia laitteita opettajan ohjeiden mukaan. Tästä on koteja tiedotettu Wilman kautta.

Uusimmat