Opetus- ja sote-alalla koetaan eniten työn imua – Motivaatioon vaikuttavat työn merkityksellisyys, koulutustaso ja työaika
Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin.
Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Aineistona käytettiin Eurooppalaista työolotutkimusta ja mukana oli yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta.
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imun kokemuksen tiedetään olevan myönteisessä yhteydessä työntekijän terveyteen, hyvään työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen.
– Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme myös, että työssä ja organisaatiossa olevat voimavarat kuten kehittävä, monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri ovat olennaisimpia työn imun synnyttäjiä, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Tässä tutkimuksessa selvitimme niiden sijaan erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten.
Motivoituneet tekevät vapaaehtoisesti pidempää päivää
Ammateissa ja tehtävissä, joissa on paljon työn voimavaratekijöitä, koetaan eniten työn imua. Esimerkiksi opettajan ammatissa työn merkityksellisyys ylittää kuormittavuuden. Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä työ on usein itsenäistä ja monipuolista, vaikka työpäivät voivat venyäkin pitkiksi.
Myös maa- ja metsätaloudessa työskentelevät kokivat keskimääräistä enemmän työn imua.
– Kun tarkastelimme työajan pituutta, huomasimme, että sekä lyhyttä työviikkoa tekevät (< 35 tuntia) että pitkää työviikkoa tekevät (< 48 tuntia) kokivat enemmän työn imua kuin niin sanottua normaalia työviikkoa tekevät. Ilmiötä selittänee se, että esimerkiksi johtajat ja asiantuntijat ovat niin motivoituneita työstään, että tekevät myös vapaaehtoisesti pidempää päivää. Sen sijaan lyhyempää viikkoa tehdään esimerkiksi opetustyössä ja sote-alalla, Hakanen selventää.
Yli 60-vuotiailla työn imu yleisempää kuin nuorilla
Naiset kokivat työn imua useammin kuin miehet eikä tämä ero selittynyt pelkästään toimialaeroilla. Sama tulos on saatu aiemmissakin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa.
– On mahdollista, että naiset pystyvät hyödyntämään työnsä voimavarat paremmin kuin miehet, arvelee Hakanen.
– Myös yli 60-vuotiailla työn imu yleisempää kuin nuorilla. Tähän tulokseen voi vaikuttaa ns. terve työntekijä -ilmiö, eli työelämästä ovat voineet poistua vähiten työn imua terveys- tai muiden ongelmien takia kokeneet yli 60-vuotiaat.
Työn imua lisäsivät myös vakituinen työsuhde, kokopäivätyö ja korkea koulutusasema. Julkisella sektorilla työn imua koettiin useammin kuin yksityisellä sektorilla. Toisaalta itsensä työllistävät kokivat työn imua useammin kuin palkkatyötä tekevät.
– Koska työn imun hyödyt ovat kiistattomat, kannattaa organisaatioiden kiinnittää huomiota työn imua lisääviin työn voimavaratekijöihin. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin alemman koulutustason ammateissa ja pätkätöitä tekevien keskuudessa, missä tutkimuksen mukaan työn imua esiintyy keskimääräistä vähemmän, Hakanen muistuttaa. FL
