Lounais-Häme

Opiskelijan paineet kasvavat

Kun lähihoitajaopiskelija Essi Hirvikoski kokee työn ja opintojen yhdistämisen stressaavana, hän kääntyy ystäviensä puoleen.

Vaikka ystävistä ei olekaan apua itse työn teossa, he voivat auttaa kuuntelemalla ja jakamalla kokemuksia. Hirvikoski tietää, miten tärkeää on purkaa ongelmia läheisten kanssa.

-Opiskelijalle tukiverkosto on ehkä vielä tärkeämpi kuin työssäkäyvälle. Opiskelijana koko tulevaisuus on auki ja siihen liittyy paljon epävarmuutta, jonka käsittelemisessä ystävät antavat vertaistukea ja apua, Hirvikoski sanoo.

Kaikilla ei kuitenkaan ole läheisiä, joille kertoa ongelmista.

Yksinäisyys näyttää lisääntyneen viime aikoina opiskelijoiden keskuudessa. Forssan ammatti-instituutin koulukuraattori Tuija Kesti on huomannut, että yhä useamman apua kaipaavan opiskelijan sosiaaliset verkostot ovat kapeat.

-Nuorilla on jatkuvasti vähemmän tukenaan kummeja ja mummeja. Kaverisuhteetkin saattavat jäädä osalla pinnallisiksi, eikä todellisia ystäviä välttämättä ole, Kesti sanoo.

Samaan tulokseen on päätynyt myös pari viikkoa sitten julkaistu korkeakouluopiskelijoiden terveyskysely. Tutkimuksen mukaan huolestuttavin opiskelijoiden pahoinvoinnin trendi on sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen.

Yksinäisyyden kokemus kietoutuu opiskelijoiden psyykkiseen oireiluun, joka on lisääntynyt valtakunnallisesti. Esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus ovat nyt hieman yleisempiä kuin aiemmin 2000-luvulla. Psyykkisiä vaikeuksia kokee noin kolmannes kyselyyn vastanneista. 18 prosenttia ilmoitti kokevansa masentuneisuutta viikoittain tai useammin.

Vaikka tutkimukseen haastateltiin vain korkeakouluopiskelijoita, raportissa huomautetaan, että pahoinvointia koetaan yhä enemmän jo teini-iässä.

Koulukuraattori Tuija Kesti tunnistaa tutkimuksen tulokset myös toisen asteen opiskelijoiden arjessa.

Hänen mukaansa suurimmalla osalla nuorista asiat ovat hyvin, mutta pienellä ryhmällä menee aiempaa huonommin.

Opiskelijat kääntyvät koulukuraattorin puoleen erityisesti silloin, kun opinnot, elämäntilanne tai yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat painetta.

Forssan yhteislyseon ja Ypäjän Hevosopiston koulukuraattori Arja-Maija Ojanen on huomannut, että nuoret kokevat elävänsä jonkinlaisessa selviytymisen yhteiskunnassa, jossa pitää kilpailla vähenevistä opiskelu- ja työpaikoista. Samaan aikaan monen opiskelijan kotona on työttömyyttä tai vanhemmat taistelevat työelämän kiireiden ja paineiden keskellä.

-90-luvun lama taittui luvun puoliväliin mennessä. Nyt aallonpohja näyttää jatkuvan selvästi pidempään, Ojanen sanoo.

Yhteiskunnalliset muutokset ja niiden tuomat paineet näkyvät myös psykologin vastaanotolla.

Hämeen ammattikorkeakoulun opintopsykologin Anna-Liisa Liskin mukaan opiskelijoilla on kova huoli tulevaisuudesta. Tapaamisissa puhuttavat esimerkiksi opintotukeen ensi syksynä tehtävät leikkaukset ja pitkään jatkunut huono työllisyystilanne.

-Olen itse asiassa yllättynyt, kuinka paljon yhteiskunnalliset teemat toistuvat kahdenkeskisissä keskusteluissa opiskelijoiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että epävarmuus tulevaisuudesta on kasvanut. Toki kysymys on myös alakohtainen, Liski sanoo.

Miten opiskelijoiden pahoinvointia sitten voitaisiin ehkäistä?

Ammattilaisten mielestä varhainen puuttuminen on tärkeintä. Liskin mukaan onkin harmi, että osa opiskelijoista tulee vastaanotolle vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo edenneet pitkälle.

-Jotkut sinnittelevät viimeiseen asti yksin.

Opiskelija Essi Hirvikoski suosittelee ongelmien kanssa taistelevia kääntymään kenen tahansa puoleen. Jos ystävät tai perheenjäsenet eivät kuuntele, koulukuraattorille voi varata ajan tai laittaa viestiä.

-Asioita ei kannata padota sisälle. FL

Uusimmat