Lounais-Häme Forssa

Opiskelijat 120-vuotiaasta Forssan yhteislyseosta: "Täällä pystyy olemaan oma itsensä" – Katso video juhlallisuuksista

Opiskelijat juhlivat oppilaitoksensa merkkivuotta arvokkaasti historiaa kunnioittaen.
Forssa yhteislyseon opiskelijoille suunnatussa juhlassa koulun 120-vuotista historiaa kerrattiin musiikkiesityksin ja näytelmäpätkin. Sami Norr esitti rehtori Joos Sajaniemeä, joka muistutti, että sivistyksen voimaan voi luottaa aina. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssa yhteislyseon opiskelijoille suunnatussa juhlassa koulun 120-vuotista historiaa kerrattiin musiikkiesityksin ja näytelmäpätkin. Sami Norr esitti rehtori Joos Sajaniemeä, joka muistutti, että sivistyksen voimaan voi luottaa aina. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomi kuului vielä Venäjän vallan alle, kun Forssan kehittyvään tehdaskylään perustettiin yhteislyseo.

– Tuolloin maailma näytti mutta myös kuulosti hyvin erilaiselta, musiikinopettaja Tuomo Sorri totesi.

Jean Sibeliuksen Finlandia koulun perustamisvuodelta 1899 käynnisti torstaina lyseon 120-vuotisjuhlat, jossa opiskelijat esittivät oppilaitoksen historiaa “sävelin ja välähdyksin”.

Siivooja (Siiri-Marja Haaksi) muisteli, kuinka lyseo on elänyt mukana kaikissa itsenäisen Suomen vaiheissa: raskaissa routavuosissa, veljessodassa ja puolustussodissa.

– Noin 70 nousee niiden tässä koulussa opiskelleiden nuorten miesten uljas joukko, jotka ovat uhranneet kaikkensa, elämänsäkin, rakastamansa isänmaan vapauden puolesta.

1970-luvun nuori (Kaisa Käkönen) kertoi tuhatpäisessä koulussa olleen peili vain aulassa ja vessassa.

Omaa identiteettiä peilattiin toisten katseista ja arvosanoistakin kenties, sillä koulussa oli kunnianhimoinen ilmapiiri.

– Nykyäänkin suomalaisten peilikuvassa koulutus on isossa osassa.

Lue myös: Älliä ja älliä 120-vuotiaasta opinahjosta – Forssan yhteislyseo saa juhlakirjan

“Ei tarvitse miettiä, että jotkut arvostelisivat”

Koulun arjessa historia on näkyvimmin läsnä vuonna 1923 valmistuneessa jugend-osassa.

– Opiskelijat arvostavat ja kunnioittavat koulun historiaa myös omalla käytöksellään, abiturientti Sami Norr arvioi.

Niin opiskelijat kuin rehtori Simo Veistolakin tunnistavat lyseon hengen.

– Haluamme olla opiskelijoista aidosti välittävä koulu, Veistola sanoo.

Hän huomauttaa, että harvassa muussa isossa koulussa abit pystyvät järjestämään Ykkösten päivän kaltaisia, yhteishenkeä lujittavia tapahtumia, jotka eivät riistäydy käsistä.

Norr uskoo, että lyseossa kaikilla on hyvä olla.

– Täällä pystyy olemaan oma itsensä. Ei tarvitse miettiä, että jotkut arvostelisivat, abiturientti Nea Kaija pohtii.

Opettajapersoonat eivät unohdu

Veistola pitää tämän päivän yhteislyseota modernina ja monipuolisena oppilaitoksena, joka on tiukasti kiinni digitalisaatiossa historiaa unohtamatta.

– Täällä on tosi mukava opiskella. On laadukkaat tilat ja laadukas henkilökunta. Sijaintikin on viihtyisä keskustassa, Norr toteaa.

Hän uskoo, että lyseovuosista jäävät mieleen ainakin opiskeluajan tapahtumat, kuten Suomen 100-vuotisjuhlat ja lyseon 120-vuotisjuhlat, joissa hänellä oli rooli rehtori Joos Sajaniemenä.

Värikkäät opettajapersoonatkaan eivät hevin unohdu.

Nea Kaija, Sofia Syrjänen ja Patricia Tikka uskovat muistavansa ikuisesti ainakin historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jani Mäkivallin ja matematiikan opettaja Timo Suojoen.

– He osaavat opettaa niin, että jotain jää mieleen, ja ovat huumorintajuisia. Läppä lentää. FL

Fingerpori

comic