Lounais-Häme

Opiskelijat viedään velkataakan alle

 

86 euron vähennys kuukausittaiseen opintorahaan saa teologiaa opiskelevan Samuli Lehtolan mietteliääksi.

– Pääkaupunkiseudulla asuvalle se on juuri bussikortin verran. Kyllähän se tuntuu, sillä täällä etelässä on eläminen ja asuminen paljon kalliimpaa kuin pohjoisessa, ennen Helsinkiin tuloaan muun muassa Merijärvellä, Raumalla, Ilmajoella ja Laitilassa asunut Lehtola sanoo.

Tiistaina opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) luovutetussa opintotuen uudistamisraportissa suunnitellaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaamista yli neljänneksellä.

Tämän lisäksi opintotuen oikeuden kestoa halutaan lyhentää ja tuen saamisen ehtoja kiristää.

SUOMEN ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajan Heikki Koposen mielestä esitetyt opintotuen kiristyskeinot eivät voi muuta kuin johtaa opiskelijoita kasvavan velkataakan alle.

– Mikäli uudistukset toteutetaan esitetysti, tulee monen opiskelijan toimeentulo heikentymään rajulla tavalla ja johtamaan merkittävään velkaantumiseen. Kahden- tai kolmenkymmenen tuhannen euron opintolaina ei tule olemaan enää mitenkään poikkeuksellinen tulevaisuudessa.

Myöskään Lehtola ei ole mielissään siitä, että uudistus pakottaa opiskelijan rahoittamaan opintonsa entistä enemmän velalla tai töillä.

– Vaikka opintovelka on halpa ja suhteellisen turvallinen lainamuoto, velka on henkinen rasite ja taakka. En näe hyvänä, että ihmisiä velkaannutetaan, sillä työllistyminen ei ole kaikilla aloilla mitenkään suurta.

VELKA oli kuitenkin lähes ainoa vaihtoehto, sillä opiskelijoiden työssäkäyntiä ei aiota helpottaa. Raportin mukaan opintotuen tulorajat aiotaan pitää ennallaan muun muassa siitä syystä, että tuen on tarkoitus kannustaa päätoimiseen opiskeluun.

– Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden asema työmarkkinoilla on myös olennaisesti parempi kuin opiskelijoiden, totesi opintotukiraportin laatinut selvitysmies, professori Roope Uusitalo raportin julkistamistilaisuudessa.

Hallituksen nuorisoasioista vastaavana ministerinä Grahn-Laasonen pitää opintotuen suunniteltuja leikkauksia kovina, mutta tarpeellisina.

Grahn-Laasonen huomauttaa myös, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna pitkät opiskeluajat.

– Henkilökohtaisesti pidän tätä vastenmielinen toteuttaa. Toisaalta nuorten sukupolvien näkökulmasta on ratkaisevaa, onnistummeko pysäyttämään Suomen velaksi elämisen suunnan.

ENSI VIIKON keskiviikkona aiotaan järjestää opintotukimielenosoitus, jonne odotetaan saapuvan tuhansia mielenosoittajia.

Koposen mielestä ehdotetut kiristykset ovat korkeakouluopiskelijoiden kannalta kohtuuttomia, ja opiskelijat saattaisivat joutua huomattavasti suuremmalla panoksella mukaan hallituksen säästötalkoisiin kuin muut väestöryhmät.

– Tässä opiskelijaa kuritetaan oikein urakalla. Se ei ole hyväksyttävää.

Johanna Juupaluoma

 

Näin tuki muuttuu
Korkeakouluopiskelijan opintotuki laskee 303–336 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa.Opintolainan osuus nousee 650 euroon kuukaudessa, nykyisin se on 400 euroa.Asumislisä säilyy 201 eurossa.Tukikuukausien määrä laskee 50:stä 45:een.Tuen ehtona oleva edistymisvaatimus nousee viidestä kuuteen opintopisteeseen tukikuukautta kohden.Tulorajat säilyvät ennallaan, mutta ne sidotaan indeksiin. Rajoja tarkistetaan vuosittain automaattisesti.Opintolainahyvitystä pienennetään 40 prosentista 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä opintolainan määrästä.Selvitysmies, professori Roope Uusitalon tekemä raportti perustuu hallitusohjelmaan. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta on tarkoitus leikata 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja yhteensä 150 miljoonaa euroa.Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuussa.

Uusimmat