Lounais-Häme Tammela

Hävinneen puolen katkeruus koitui Mustialan opiskelijoiden kohtaloksi – Tämä tiedetään Tammelan murhakeväästä 1918

Mustialan surmattujen opiskelijoiden muistomerkki on Tammelan hautausmaalla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mustialan surmattujen opiskelijoiden muistomerkki on Tammelan hautausmaalla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mustialan maatalousoppilaitos tunnetaan koko maassamme ja sillä on hyvin kunniakas historia.

Eräs surullinen tapahtuma liittyy Mustialan tarinaan kansalaissodan ajalta.

Se on julma keväällä 1918 tapahtunut 22 opiskelijan joukkomurha junassa Kuurilan rataosuudella.

Surmatyön junamatkalla aloitti nuori ”Chapliniksi” kutsuttu punaisen puolen sotilas, jonka aloitteesta koko punainen vartiomiesjoukko ryhtyi raakaan surmatyöhön. Kansalaissodan hävinneen puolen katkeruuteen ja kostonhaluun vaikutti osaltaan juuri kärsitty ja hävitty Tampereen taistelu. 22 Mustialan viatonta punaisten vankina ollutta opiskelijaa surmattiin julmasti junassa.

Tämä kansalaissota ei tuonut kunniaa kummallekaan osapuolelle, vaikka se oli myös vapaussota, jonka seurauksena saamme nyt elää vapaana kansakuntana Euroopan unionissa. Tuossa sodassa molemmat osapuolet syyllistyivät silloin mitä julmimpiin sotarikoksiin. Punainen puoli osoitti yhtä paljon raakuutta kuin varsinkin sodan jälkeen vastapuoli, jolla sodan voittajana oli vielä vapaat kädet harjoittaa julmaa kostoa ja terroria.

Sodan päätyttyä silloinen Tammela, johon Forssakin silloin kuului, joutui kohtuuttoman julman teloitusaallon kohteeksi.

Forssaan saapui raakuudestaan tunnettu ns. Saariston vapaajoukko, joka toteutti varsinaisessa sodassa käyttämättä jääneitä tappajan taitojaan niin, että Lounais-Hämeessä tämän joukon aloitteesta suoritettiin suuri määrä punavankien teloituksia. Tämän ”Saariston vapaajoukon” myöhäinen saapuminen sodan lopputapahtumia selvittämään johtui osittain nykyisin unohdetusta ruotsalaisten yrityksestä kaapata Ahvenanmaa itselleen.

”Saariston vapaajoukon” toimesta suoritettujen surmatöiden määrä kuuluu suurimpiin kaikissa Suomen kunnissa sodan jälkeen toimeenpannuista punavankien teloituksista.

Vielä paljon suurempi luku saadaan kuitenkin, kun katsotaan Lahden Hennalan vankileirillä suoritettujen punavankiteloituksien määrää.

Tällä vankileirillä oli päällikkönä entinen Mustialassa opiskellut ja agrologiksi valmistunut mies nimeltään Hans Kalm. Hänen vastuulleen lasketaan kuuluvan mm. yli 200 naiskaartilaisen teloittamisen. Tässä joukossa oli hyvin nuoriakin naisia joukossa myös monta Forssan tehtaitten tyttöä.

Näistä teloituksista vastuussa ollut upseeri opiskeli Mustialassa vuonna 1914 ja valmistui sieltä agrologiksi. Hän toimi opiskelunsa jälkeen jonkin aikaa Virossa maatalousoppilaitoksen johtajana, mutta hakeutui sieltä veljessotaa käyvän naapurimaansa valkoiseen armeijaan. Siellä hän kohosi sotilastaitojensa ja rohkeutensa ansiosta nopeasti reipasotteiseksi upseeriksi. Hän oli aloittanut sotilasuransa jo tsaarin armeijassa kohoten jo sielläkin upseeriksi.

Suomeen saavuttuaan hän kokosi Evon metsänvartijakoulun oppilaista Lauri Pihkalan, myöhemmin urheilujohtajana tunnetun Tahkon, kanssa joukon, josta muodostui Pohjois-Hämeen rykmentti. Siitä käytettiin punaisella puolella nimitystä ”Kuhmoisten pirut”. Kalm toimi sotilastehtävissä yleensä hyvin omavaltaisesti korkeamman päällystön käskyistä piittaamatta. Hänen kerrotaan suunnitelleen mm. Pietarin valloittamista. Tässä asiassa hän ei saanut kuitenkaan virallisen Suomen siunausta.

Suomessa käydyn sodan jälkeen hän ehti myös Virossa käytyyn sotaan. Tämä hänen Suomesta Viroon lähtenyt sotajoukkonsa käsitti yli 2 000 miestä ja sen historia lienee loppuvaiheessaan ollut vähemmän kunniakas. Myöhemmin Kalm siirtyi Amerikkaan, jossa opiskeli lääkäriksi ja toimi valmistuttuaan siellä jonkun aikaa lääkärin tehtävissäkin.

Jatkosodan aikana hänet määrättiin Pieksämäen tienoilla sijainneen sotavankien järjestelyleirin johtajaksi. Hän käytti sielläkin joitakin vapaussodan ajalta perimiään metodeja niin, että oli vähällä joutua sodan päätyttyä valvontakomission hampaisiin. Hän katsoi sen vuoksi parhaaksi paeta vielä kerran Amerikkaan. Sieltä palattuaan hän oman ilmoituksensa mukaan, nuoruutensa tappajamainetta puhdistaakseen, antautui kokonaan ihmisten terveyden puolesta taistelijaksi.

Lääkärinä hän ryhtyi kokonaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen puolestapuhujaksi saatuaan lääkärinoikeudet Suomessa. Tähän saattoi vaikuttaa ehkä se, että hän meni naimisiin luonnonparannusaineitten puolestapuhujan professori Valmarin sisaren kanssa. Prof. Valmari tuli koko kansan tuntemaksi suosituksi tulleen luontaistuotteen Valmarin veden kautta.

Onnettomuudeksi hänen kaksi potilastaan kuolivat hänen parannusmenetelmistään johtuen, jolloin hän menetti Suomessa saamansa lääkärin oikeudet.

Hans Kalm oli ristiriitainen persoona, rohkea mutta julmasti toiminut upseeri, myöhemmin kuitenkin hyvien asioittenkin puolestapuhuja ja oman tiensä kulkija.

Onneksi nämä kaksi murhaupseerina tunnettua sotilasta, Hennalan vankien surmauttaja, valkoisen armeijan eversti ja Mustialassa oppinsa saanut luonnonparantaja Hans Kalm sekä Tammelassa mittavan teloitustyön suorittamisesta vastannut upseeri, eivät olleet Suomessa syntyneitä. ”Saariston vapaajoukon” päällikkö oli ruotsalainen Carl August Ehrensvärd ja Hans Kalm virolainen.

 

Juttua korjattu 3.8.2020 11:34

Otsikko muutettu vastaamaan jutun sisältöä.

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic