Lounais-Häme

Opiskelijoiden tasoerot kaihertavat

Noin 50 maahanmuuttotaustaista henkilöä opiskelee suomen kieltä Faktian kotouttamiskoulutuksessa. Uutta kieltä opiskellaan viitenä päivänä viikossa klo 8.15–14.45.

Luku- ja kirjoitustaitoa sekä moduuli 1:stä opiskellaan omana ryhmänään, mutta moduulit 2 ja 3 ovat yhdessä. Opiskelijoita yhdistelmäryhmässä on 20–25, opettajia pääsääntöisesti yksi, tosin erityisopettajakin on toisinaan saatavilla.

-Meitä on hyvin monen tasoisia samassa ryhmässä. Osa on ollut Suomessa kaksi kuukautta, osa useita vuosia, joten suomen kielen osaaminen on hyvin eri tasolla. Se aiheuttaa ongelmia, eikä opiskelu ole niin tehokasta kuin se voisi olla, kaksi vuotta Suomessa asunut, lähtömaassaan insinööriksi valmistunut Ines Alsary toteaa.

Tilanne harmittaa erityisesti motivoituneimpia opiskelijoita.

-Edistyneemmät toivoisivat lisää vaikeustasoa ja henkilökohtaisempaa opetusta, Alsary sanoo mutta kiittelee samalla suomalaisten opettajien korkeaa tasoa.

 

Ongelma on tyypillinen pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla.

-Maahanmuuttajien määrä on rajallinen, joten samantasoisiin ryhmiin jakaminen ei onnistu kuten suuremmilla paikkakunnilla, Forssan ammatti-instituutin apulaisrehtori Anna-Leena Rantala toteaa.

Rantala kokee Faktian kotouttamiskoulutuksen pääpiirteittäin toimivaksi. Myös opiskelijoiden erilainen kehittyminen tunnistetaan. Ratkaisuksi on tarjolla itsenäistä opiskelua ja työssäoppimista.

Myös päivän jaottelu tukee eriytymistä: puolet päivästä on luokassa tapahtuvaa kielen opiskelua, toinen puolikas toiminnallisempaa.

Ratkaisut kuulostavat tutuilta, sillä ammattikoulutuksessa suunta on kohti omia opintopolkuja, joissa työssäoppimisella ja omaehtoisella opiskelulla on suuri rooli.

-Pyrimme siihen, että opiskelijat pääsevät mahdollisimman nopeasti omalla polullaan eteenpäin. Asioita oppii parhaiten itse jäsentämällä. Jos opettaja antaa kaiken tiedon, oppimistulokset jäävät heikommiksi, Rantala kertoo omiin kokemuksiin ja tutkimuksiin viitaten.

Kuten kantasuomalaisilla opiskelijoilla, myös osalla maahanmuuttajia itsenäinen opiskelu onnistuu. Osa kantasuomalaisista toisen asteen opiskelijoista kokee jääneensä kuitenkin liki heitteille, kun perinteinen opiskelu on vähentynyt (FL 1.10. 2017). Maahanmuuttajien kokemukset eivät ole näin radikaaleja.

Itsenäinen opiskelu koetaan tosin haastavaksi, koska lähtömaassa opiskelutavat ovat saattaneet olla hyvin perinteisiä ja opettajavetoisia.

-Tuen tarvetta lisää se, että suomi on hyvin vaikea kieli, Alsary lisää. FL

 

Uusimmat