Lounais-Häme

"Osaamisen kehittämiseen on panostettava"

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla perustettu C21-ryhmä lähtee ajamaan yhdessä etujaan. Forssa ei tähän 21 suurimman kaupungin ryhmään kuulu, ei lähellekään.

Forssalainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, ettei Vapaavuoren ryhmittymä saa merkitä sitä, että Forssa ja Forssan seutu jäisivät kehittymisen ulkopuolelle.

-Meidän on terästäydyttävä ja rakennettava aktiivisesti verkostoja sekä yhteistyötä, jotta kuulumme kaupungistumisen voittajiin, emmekä häviäjiin. Forssan seudulla, kuten muillakin seutukaupungeilla, on herätyksen ja profiilin noston paikka. Forssalla on kaikki edellytykset nousta sijaintinsa avulla kokoaan suuremmaksi. Vastavalmistunut seutukaupunkiselvitys, jossa Forssa on mukana, alleviivaa juuri seutukaupunkien aktiivista roolia edunvalvonnassa, Grahn-Laasonen sanoo.

 

Forssan kaupunginvaltuustossa vaikuttavan Grahn-Laasosen mukaan kasvupalvelujen kehittämistä ei voida jättää maakunnan varaan, mutta sen potentiaali pitää hyödyntää tiiviillä yhteistyöllä.

Seudulla on pitkään pohdittu, miten yrityspalvelut hoidetaan. Grahn-Laasosen valtuustoaloite yrittäjälupauksesta on parhaillaan virkamiehillä työn alla. Siinä kaupunki sitoutuu hoitamaan Forssaan sijoittuvan tai Forssassa jo toimivan yrityksen lupa-, infra- ja muut palvelut nopealla aikataululla.

Kasvupalvelukokonaisuuteen liittyy Grahn-Laasosen mukaan paljon muutakin, kuten osaamisen ja infrastruktuurin kehittäminen sekä työllisyyspalvelut.

-Ammatillisen osaamisen kehittäminen on saatava tiiviisti osaksi kasvupalveluja lisäämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän kesken. Paikallisilta yrityksiltä on saatu raporttia työvoimapulasta. Siihen on vastattava koulutuksella. Tarvitaan uudenlaista muuntokoulutusta, uudelleenkoulutusta ja osaamisen täydentämistä. Pk-yritykset ja koulutuksenjärjestäjät voivat tehdä myös tiiviimpää tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä uutta innovaatioseteliä hyödyntäen.

Grahn-Laasosen mukaan koulutuksessa pitää lisätä työssä oppimista, joka lisää nuorten motivaatiota, auttaa varmistamaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja toisaalta parantaa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida työntekijöitä.

 

Yhtenä esimerkkinä osaamisen kehittämisestä Grahn-Laasonen nostaa esiin metallialan, jolla on seutukunnalla selkeää työvoimapulaa. Opetusministerin mukaan metallialaa on markkinoitava nuorille jo peruskoulussa opinto-ohjauksen kautta.

-Metalliala ei ole näyttäytynyt nuorille houkuttelevana tulevaisuuden alana. Mielikuvia on muokattava: Ala ei ole enää vain rasvaista ja miehistä, vaan moderni tulevaisuuden ala, joka sopii yhtä lailla tytöille. Pitää myös korostaa alan työllistymismahdollisuuksia.

Grahn-Laasosen mukaan Forssan seudun yritykset kokevat, että ne voisivat keskustella enemmänkin toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa.

-Työvoimapula on iso ongelma ja se on ratkaistavissa yhteistyöllä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa alkoi tänä syksynä uusi biotalousinsinöörikoulutus, mutta siihen on ollut haaste saada rekrytoitua opiskelijoita.

-Tekniikan alan korkeakoulutuksen paluu seudullemme on niin iso mahdollisuus, että vastuuta sen vetovoimasta pitää kantaa yhdessä. Ala vahvistaa kiertotalouden osaamista seutukunnalla.

-Alan koulutus on hyvin yrittäjämäistä ja rohkaisee yrittäjyyteen, mikä taas tuo työpaikkoja seudulle, Grahn-Laasonen huomauttaa.

 

Ammatillinen toisen asteen koulutus saa uusia muotoja muun muassa erilaisten projektien ja työpaikkaoppimisen kautta. Opetusministerin mukaan tämä ei saa tarkoittaa liian itsenäistä opiskelua, joka ei sovi kaikille.

-Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, johon voidaan laatia paras ja mielekkäin tapa opiskella. Nuoria ei saa jättää liian itsenäisen opiskelun varaan.

-Ensi vuonna voimaan tuleva uusi lainsäädäntö antaa työkaluja Forssan seudun oppilaitoksillekin. Se myös painottaa sitä, ettei koulu saa jäädä kesken. Tätä helpottaa niin sanottu jatkuva haku, joka mahdollistaa alanvaihdon heti eikä seuraavassa haussa.

Oppilaitoksen saamasta rahoituksesta 15 prosenttia tulee niin sanotun vaikuttavuusrahoituksen kautta sen mukaan, kuinka valmistunut oppilas työllistyy tai siirtyy jatko-opiskeluihin. Tämän myös oppilaitokset eivät enää voi vain päästää opiskelijoita läpi, vaan nuoren jatkoon on panostettava.

35 prosenttia rahoituksesta tulee suoritetusta tutkinnosta ja loput 50 prosenttia oppilasmäärän mukaan.

 

Grahn-Laasosen mukaan ammatillinen koulutus on Forssassa hyvällä tolalla, monessa asiassa on jo tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan uuden reformin myötä.

Huolta opetusministeri kantaa alhaisesta koulutustasosta, nyt liian moni forssalainen on peruskoulutuksen varassa.

-Se kasvattaa syrjäytymisriskiä, mutta osaaminen kehittäminen on tässäkin yksi ratkaisu, Grahn-Laasonen sanoo. FL

 

 

Uusimmat