Lounais-Häme

P.A. Karstenin kesämökkiä kunnostetaan Saloistenjärven saaressa – kansainvälisesti tunnetun sienitutkijan nimeä toivottaisiin nostettavan paremmin esiin

Sienitutkija P.A. Karstenin kesämökin kunnostus on edennyt tänä kesänä hyvässä tahdissa Saloistenjärven saaressa. Uusi tervakatto on rakennettu vanhan pärekaton päälle, ja seuraavaksi on vuorossa huopakatteen teko, kertoo Jouko Lindroos.

-Mökin sisätilat ovat olleet kunnossa, rakenteista ei löytynyt tarkastuksessa homesientä. Mökin yhteydessä olevan saunan sisäkatosta taas löytyi kasvua, Lindroos kertoo.

 

Forssan Lehti uutisoi mökin kunnostussuunnitelmista ensimmäisen kerran helmikuussa 2018. Hankkeen takana alun perin olleet Lindroos ja Heikki Saloinen olivat tuossa vaiheessa peittäneet rakennuksen vuotavan katon pressulla kosteusvaurioiden välttämiseksi. Miesten motiivina on ollut paikallis- ja tiedehistoriallisesti merkittävän rakennuksen vaaliminen.

Mökiltä käsin Karsten keräsi näytteitä Tammelan alueelta ja teki tutkimustyötään.

-Tänne Karsten on palannut retkiltään, ottanut mustekynän esiin ja alkanut tehdä vähän tiedettä kynttilän valossa, Lindroos maalailee.

Suomen mittakaavassa kyseessä on harvinaisuus, sillä suomalaisten tutkijoiden työssään käyttämiä rakennuksia ei ole juuri säilynyt.

-Tämän lisäksi Pallas-Ylläksen tunturilta taitaa löytyä Justus Montellin maja, Lindroos muistelee.

Montell (1869–1954) oli Lapissa metsäntarkastajana ja -hoitajana toiminut biologi, joka keräsi aikansa suurimman pohjoismaisen yksityisen kasvikokoelman.

 

Korjaustöitä on tehty vajaan kymmenen hengen talkooporukan voimin. Hanketta ovat tukeneet Tammelan kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja Suomen Sieniseura. Saarelle nousee Sieniseuran kustantama “hyycee”, eli biologinen käymälä. Se rakennetaan alkuperäisen puuceen viereen.

-Sieniseura halusi kirjanpitoonsa merkinnän puuceestä ja turpeesta, nauraa Turun yliopiston kasvimuseon museonhoitaja, dosentti Seppo Huhtinen.

Karstenin nimellä on painoa kansainvälisissä tutkijapiireissä. Huhtinen kutsuu saarta sienitutkijoiden pyhiinvaelluspaikaksi, jolla on käynyt vieraita muun muassa Yhdysvalloista, Costa Ricasta ja Japanista. Myös kaksi Uppsalan yliopiston tutkijaa oli hakeutunut saarelle hiljattain mökin kunnostusta koskevan uutisen luettuaan.

Silti Karstenin nimi ei tunnu sanovan monelle mitään Tammelassa.

-On se kumma, että hänen mukaansa ei ole Tammelassa nimetty edes katua, Huhtinen puuskahtaa.

-Karsten nimesi 1 500 eri sienilajia. Kun vertaa siihen, että itse olen kuvannut 50 lajia urani aikana, niin voi miettiä, millainen työ siinä on ollut, Huhtinen toteaa.

Suurta turistirysää mökistä tuskin tulee tutkijapiirien ulkopuolella. Kiinnostusta voisi kuitenkin olla lisääntyneen luontoharrastuksen vaikutuksesta.

-Siinä olisi pieni tavoite, että saataisiin murto-osa lintuharrastajista integroitua sienten harrastajiksi, Huhtinen leikittelee ajatuksella.

-Sieniharrastus oli aiemmin rajoittunutta, eikä sienikirjojakaan ilmestynyt paljon. Nykyisin tulee uusi kirja joka vuosi.

 

Millä tahoilla olisi keinoja ylläpitää ja mahdollisesti hyödyntää mökkiä jollain tavoin? Periaatteessa vaihtoehtoja olisi.

Rakennustarvikkeet mökille kustantanut HAMK vuokraa ympäröiviä Saloistenjärven mökkejä Metsähallitukselta vuoteen 2020 asti. Tähän sisältyy myös mökkien käyttöoikeus. Lisäksi HAMK omistaa 36 museoviraston suojeluksessa olevaa rakennusta tai rakennelmaa. Koulun intresseissä ei kuitenkaan ole omistaa asuntoja, vaan niissä tulisi harjoittaa opetus – tai tutkimustoimintaa.

Tammelan kunnan kanssa on pidetty asiasta palavereja. Käytännössä kunta on osallistunut projektiin kustantamalla talkoolaisille muonituksen, eli Lindroosin sanoin “tarjonnut kahvit ja sämpylät”.

Muuten mitään konkreettisia suunnitelmia mökin suhteen ei toistaiseksi ole. Heikki Saloinen epäilee, missä määrin kunnan on mahdollista panostaa Karstenin mökkiin taloudellisesti.

-Tammelan kunnalla on rahat vähissä. Tällä hetkellä keskustellaan, onko tarvetta ylläpitää edes kouluja, Saloinen sanoo.

Artikkeliin on haastateltu lisäksi HAMKin talous- ja hallintojohtaja Johanna Närheä sekä kiinteistöjohtaja Tuomas Salosta.

 

 

P.A. Karsten

Petter Adolf Karsten (1834–1917) tunnetaan suomalaisen sienitieteen isänä.

Valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta, minkä jälkeen muutti Tammelaan.

Oli Mustialan maanviljelysopiston kasvi- ja eläintieteen lehtori vuosina 1864–1908. Sai ylimääräisen professorin arvon Helsingin yliopistosta vuonna 1900.

Löysi ja nimesi 200 sienisukua sekä 1 500 lajia. Karstenin itsensä mukaan on nimetty kymmenen sienilajia.

Julkaisi yli 4 000 sivua tieteellistä tutkimusta. Kävi laajaa kansainvälistä kirjeen – ja tutkimusnäytteiden vaihtoa ulkomaisten kollegojensa kanssa.

Antanut nimen Suomen Sieniseuran lehtijulkaisu Karstenialle.

Uusimmat