Lounais-Häme

Päämäärää voi tavoitella monella eri tavalla

Somerolainen Jere Kaakinen aloitti rakennuspeltiseppäopinnot kaksi vuotta ja kaksi kuukautta sitten.

Mutta hän ei aloittanut opintoja ammattikoulussa vaan oppisopimuksella somerolaisessa Rauta- ja peltineliö -yrityksessä.

-Tulin tänne suoraan peruskoulusta. Koulunpenkillä istuminen ei kiinnostanut, Kaakinen sanoo.

Hän kuuli peruskoulun viimeisellä luokalla, että opinnot voi suorittaa toisellakin tavalla.

 

Ysiluokkalaisten joukossa ei ollut muita oppisopimuksesta innostuneita. Suuri osa Kaakisen kavereista meni ammattikouluun.

Kaikki valmistuvat ensi keväänä, myös Kaakinen.

-Halusin tutkinnon, mutta työn kautta oppiminen on helpompaa. Palkkakin juoksi heti alusta lähtien.

Oppisopimuspaikan löytäminen oli helppoa. Kaakinen ehti olla neljä päivää ilman opiskelu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen.

-Olin täällä jo 8. luokalla työharjoittelussa. Yrityksen omistaja on naapurimme ja kun hän kuuli, että lopetin koulun, hän kysyi, tulenko tänne.

Kaakinen ei olisi ottanut vastaan mitä paikkaa tahansa; hän halusi nimenomaan rakennusalalle.

-Täällä olen oppinut alasta paljon.

 

Kaakisen vastuuhenkilö ja yrityksen omistaja Janne Siviranta sanoo, että Kaakinen oli jo kasiluokkalaisena aikaansa edellä.

-Jere on ahkera, umpirehellinen, hyvin kasvatettu nuori mies. Hän on tehnyt käsillä töitä koko ikänsä.

Suurimman osan ajasta Kaakinen on ollut työpaikalla. Lähipäiviä Turussa on harvakseltaan. Viime talvena lähipäiviä oli yhteensä vain parin viikon verran.

-Näytöt pitää käydä tekemässä Turussa ennen kuin valmistun.

 

Sivirannan mukaan uuden opettelu on ollut Kaakiselle helppoa.

-Olen antanut hänelle koko ajan vaikeampia ja vaikeampia tehtäviä eikä hänellä ole vaikeuksia oppia.

Siviranta on antanut Kaakisen tehdä kaikkia firman töitä.

-Myös vuorovaikutustaidot kuuluvat työhön. Asiakkaiden kanssa pitää pystyä kommunikoimaan.

Sivirannan mukaan oppisopimuksella työskentelyssä on tärkeää, että työnantaja ja -tekijä arvostavat toisiaan.

-Vaatiihan tämä yrittäjältä tai työnantajalta aikaa. Varsinkin alussa.

 

Kaakinen sanoo, että hänelle hyppy aikuisten maailmaan 16-vuotiaana oli suht helppo.

-Voi olla, että olen vähän kypsempi kuin muut ikäiseni, mutta se voi johtua siitä, että työkaverit ovat vanhempia.

-Jere tuli nuorena poikana äijien maailmaan, Siviranta hymähtää ja lisää, että Kaakinen pystyy puhumaan aikuisten kanssa ongelmitta.

Valmistumisen jälkeen vuorossa on armeija. Tulevaisuus on selvä jo pitkälle.

-Intin jälkeen täällä odottaa työpaikka.

Ja jos Kaakinen haluaa jatkaa opintoja, se onnistuu samalla tavalla kuin kaikilla muillakin ammattikoulun käyneillä.

-Jerestä tulee kovan luokan peltiseppä, Siviranta kehuu ja sanoo, että tällä kokemuksella hän on valmis ottamaan uuden nuoren töihin oppisopimuksella.

-Mikä ettei.

 

Tammelalainen Joni Hernberg on ehtinyt tehdä paljon töitä elämänsä aikana.

-Kävin aikanaan läpi todella kovan työuupumuksen ja aloin miettiä, mitä haluan oikeasti tehdä työkseni.

Viimeiset pari vuotta hän on opiskellut matkailun ohjelmapalveluiden ammattitutkintoa oppisopimuksella. Yritystoimintansa ohessa.

-Koen oppisopimuksen hyvänä vaihtoehtona opiskella, vaikka yrittäjä ei saakaan rahallista tukea.

Muuta tukea hän on saanut. Hernbergillä on mentori, joka auttaa.

-Mentorillani on matkailualan yritys Turun saaristossa. Hänellä on pitkä kokemus alalta.

Lisäksi muut opiskelijat tuovat uusia näkökulmia ajatuksiin. Lähipäiviä Turun aikuiskoulutuskeskuksella on joka toinen viikko.

 

Hernberg on myös lähihoitaja ja kalevalainen jäsenkorjaaja. Hänellä on myös Loimunalle-yritys.

Uudessa yrityksessään hän haluaa auttaa muita luonnon avulla.

-Haluan viedä turisteja luontoon kuuntelemaan hiljaisuutta.

Jo nyt hän järjestää erilaisille ryhmille luontomatkailua. Hän vie ryhmiä esimerkiksi Kiimalammin laavulle, keittää kahvit tai loimuttaa lohta ja antaa aikaa hengähtää.

-Jos saisimme osan Lappiin matkaavista turisteista pysähtymään Tammelassa…

Hän myöntää, että siinä on työtä, mutta ajatus ei ole mahdoton.

-Kyllä se on mahdollista, jos laittaa koko persoonansa mukaan yritykseen. Miksi rakentaa itselleen kahleita?

Hernberg toteaa, että vaatiihan onnistuminen myös yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa.

-Jos tekee asiat joka päivä samalla tavalla kuin aina ennenkin, niin eiväthän asiat miksikään muutu.

 

Kolatun Juustolan yrittäjä Outi Kolattu-Tolvi on Paijan tilan yrittäjän Anna Paijan mentori.

Kolattu-Tolvilla on takanaan 21 vuoden kokemus yrittäjyydestä.

-Olimme aikanaan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön harjoittelutilana, joten toisten mentorointi on vanhaa perua.

Paija taas suorittaa leipurin ammattitutkintoa oppisopimuksella. Paija tekee muun muassa ruisleipää luomuviljasta.

-Olen Annan tukija parin vuoden opintojen ajan. Annan hänelle vinkkejä, tuen, rohkaisen, annan myös kriittistä palautetta, Kolattu-Tolvi kertoo.

Hän lisää, että turha kaikkien on toistaa samoja virheitä.

-Jos olisin itse aloitteleva yrittäjä, niin haluaisin kuulla toisten kokemuksia.

 

Vaikka kumpikin on elintarvikealan yrittäjä, niin Paijan ala on Kolattu-Tolville vieraampi, mutta hän sanoo, että se vain tuo mielenkiintoisen vivahteen mentorointiin.

-Tuotteidemme logistiikka poikkeaa aika paljon, mutta esimerkiksi vähittäiskaupan kanssa toimimisessa rutiinit ovat samanlaisia.

Mentorointi ei ole pelkkää positiivisten asioiden jakamista. Kolattu-Tolvi kertoo mentoroitavalleen myös epäonnistumisistaan.

-Epäonnistumisia sattuu kaikille. Se on hyvä tietää.

Kolattu-Tolvi sanoo, että hän haluaa kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen. Hän haluaa keskustella mentoroitavan kanssa myös siitä, miten yrittäjänä pärjää väsyttämättä itseään.

-Yhteiskunta tarvitsee yrittäjyyttä, Kolattu-Tolvi sanoo ja pyytelee anteeksi, että hänen on mentävä jatkamaan töitä. Juoksujalkaa. FL

 

Uusimmat