Lounais-Häme

Päättäjät elävät lakkautuskuplassa

 

Suomen peruskouluista yli 50 prosenttia on lakkautettu. Tällä hetkellä Suomessa on saman verran kouluja kuin oli 1910-luvulla. Jos nykyinen lakkautustahti jatkuu, kuuden vuoden kuluttua kouluja on sama määrä kuin 1800-luvulla.

Näillä vertausluvuilla opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta esitteli näkemyksiään Tammelan kuntapäättäjille. Lehtola vieraili lokakuussa eduskunnassa luennoimassa samasta aiheesta.

Ylitarkastajan mielestä lasten etu on jäänyt yhteiskunnassa juhlapuheiden tasolle. Hän muistuttaa, että laadukas koulutus on yhteiskunnan perusta ja tärkeä sosiaali- ja terveyspoliittinen investointi. Koulutus on myös tuottava sote-investointi.

Lehtolan mukaan nykysukupolvi on unohtamassa sivistyksen arvon ja merkityksen.

-Päättäjät elävät koululakkautuskuplassa. Kuntaliitto toimii propagandoineen vauhdittajana, Lehtola lataa.

-Säästö- ja lakkautusvimmassa peruskouluille käy kuten sadussa – kultamunia muniva hanhi pannaan lihoiksi.

Opetusta ei hänen mukaansa järjestetä yhdenvertaisesti oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Eniten leikkaukset kohdistuvat Lehtolan mukaan maaseudun lapsiin.

-Mutta jos ei ole kattavaa oppilasmäärää, koulu on lakkautettava, Lehtola toteaa samalla.

Hän kaipaa kunnilta parempaa yhteistyötä kouluverkon suunnittelussa. Nyt kunnat päättävät kouluverkostaan itsenäisesti, mutta paremmalla kouluverkkoarkkitehtuurilla perusopetus säilyisi lähipalveluna.

Lehtola valittelee sitä, että kunnan sivistysjohtaja ei saa mistään faktaa jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä. Säästöt eivät Lehtolan mukaan ole usein sitä mitä on odotettu.

Kaikista koulutusmuodoista juuri perusopetuksen kulut ovat kasvaneet eniten, vaikka peruskouluista 51 prosenttia on lakkautettu.

-Peruskoulujen käyttökustannukset ovat kasvaneet 113 prosenttia oppilasta kohden. Säästöjen sijasta on siis saatu lisääntyneet kustannukset ja pahoinvoinnin kasvu.

Lehtola kritisoi oikeusjärjestelmää, jossa hänen mukaansa on sokea piste lapsen kohdalla kouluverkkopäätöksenteossa. Ylitarkastaja kaipaa lisää lapsivaikutusselvityksiä.

-Lapsen mielipidettä ei päätöksenteon yhteydessä kuulla eikä selvitetä, hän sanoo.

Tammelan kouluverkkoa Lehtola kuvailee elinkelpoiseksi ja kattavaksi verrattuna muuhun Suomeen.

-Hyvältä näyttää. Tammelan vetovoima on elinkelpoisen keskustan ja maaseudun symbioosi. Elinkelpoinen koulu on alueen ehdoton hyvinvointidynamo, hän muistuttaa. FL