Lounais-Häme

Paikallisilla urheiluseuroilla riittää haasteita

Ylen tekemä laaja selvitys paljasti jääkiekon SM-liigaseurojen surkean tilan. Ylen selvityksen perusteella valtaosa liigaseuroista tekee vuodesta toiseen tappiota. Pahimpana esimerkkinä talouskurimuksesta on Espoon Blues, jonka taival Liigassa näillä näkymin päättyi ainakin toistaiseksi tähän kauteen.

Helppoa ei ole paikallisillakaan palloiluseuroilla. Suomi-sarjaa eli maan kolmanneksi ylintä sarjatasoa pelaavan FPS:n puheenjohtaja Jarmo Palomäki myöntää, että mitä isot oy-pohjalta toimivat liigaseurat edellä, sitä pienet, ry-pohjaiset alasarjaseurat perässä.

-Kyllä se on yleiskansallinen trendi. Tuskassa meilläkin kylvetään. Keskitalvi oli hyvinkin synkkää ja velkaannuttiin, mutta nyt kassavirrat ovat oikeaan suuntaan. Velkoja on, mutta yhteistyökumppanien kärsivällisyydelle on annettava iso kiitos, Palomäki sanoo.

FPS on Palomäen mukaan yrittänyt ajaa kulujaan pienemmäksi. Tietyt kiinteät kulut kuuluvat toimintaan, eikä sitä ole helpottaneet muutamat liiton toimet, kuten lisenssimaksujen nosto ja tuomaripalkkioiden laskutus suoraan seuroilta. Aiemmin seurat saattoivat Palomäen mukaan sopia tutun tuomarin kanssa korvauksen maksamisen eräpäivästä, mutta nyt raha on oltava tilillä eräpäivänä.

Pari urheilullisesti huikeaa menestysvuotta korjasi FPS:n talouttakin, mutta Palomäki myöntää, että viime kauden jälkeen takki oli seuratoimijoillakin aika tyhjä sen jälkeen, kun joukkue runkosarjan ykkössijan jälkeen putosi pudotuspelien avauskierroksella.

Tämän kauden vaisumpi menestys on näkynyt myös yleisömäärissä. Väen vähentyminen vaikeuttaa omalta osaltaan Palloseuran taloustilannetta, koska jokainen euro on Palomäen mukaan tärkeä.

Palomäki kuvailee kuluvaa kautta jossain määrin krapulakaudeksi, mutta tähdentää, ettei seuran ole tarkoitus pettää yhteistyökumppaneita.

-Meillä pelaajille ei makseta palkkaa, ainoastaan kulukorvauksia. Olemme yrittäneet markkinoida itseämme niin, ettei pelaajan tarvitse maksaa, kun tulee pelaamaan meille. Juhani Tammiselle luvattiin muualta yli 2000 euroa kuukaudessa. Emme edes yrittäneet lähteä kilpajuoksuun mukaan, vaan lähdimme rakentamaan nuorta, omavaraista ja halpaa joukkuetta, jonka tavoitteena oli pudotuspelipaikka. FPS pyrkii olemaan kiinnostava kasvattajaseura, Palomäki linjaa.

Mestikseen nousuun vaaditaan Palomäen mukaan noin 350000 euron budjetti. Se ei ole yksin realismia, mutta jonkun liigaseuran kumppanina mahdollista. Yhteistyö Rauman Lukon kanssa päättyi käytännön tasolla, kun FPS:lle nousi toissa kauden pudotuspeleissä seinä vastaan.

-99-prosentin varmuudella pelaamme ensi kaudella ainakin Suomi-sarjaa, Palomäki lupaa.

FPS:n ja FoPS juniorit ry:n toiminta on eritelty toisistaan, joten edustusjoukkueen toimintaa ei rahoiteta juniorien kassasta. Juniorien puheenjohtaja Matti Jaakkola kertoo, että junioritkaan eivät kylve rahassa ja tarkalla budjetilla mennään, mutta FoPS juniorit ry pärjää ja pyrkii ylläpitämään mahdollisimman laadukasta toimintaa resurssit huomioiden.

Yksi merkittävä vaikuttaja tiukentuneeseen taloustilanteeseen on muutos yhteistyökumppanikentällä. Palomäen mukaan yritysten omistus ja johto on siirtynyt muualle. Sen seurauksena isoilta yrityksiltä puuttuu kotiseuturakkaus, forssalaisseuran tilanne ei kiinnosta Helsingissä toimivaa johtoa.

-Yhteistyökumppanien määrä on vakio, mutta summat ovat muuttuneet. Paikallisille yrityksille iso kiitos tuesta, Palomäki sanoo.

Samaa sanovat muidenkin seurojen puheenjohtajat. FoSun Jukka Rantasen mukaan voidaan mennä jossain tehdyn linjauksen taakse, kun päätöksenteko siirtyy muualle, eikä yrityksellä ole täällä kasvoja.

-Yrityksen intressit ovat siellä missä päättäjätkin. Ehkä sen kuuluukin mennä niin. Miksi vaikka Hyvinkäältä toimiva yritys antaisi rahaa tänne, Rantanen pohtii.

Hänen mukaansa yhteistyökumppanin suhtautuminen on kiinni myös johtajan toimintatavoista ja luonteesta.

FoSu on velaton seura, jonka toiminta ei nojaa markkinointituloihin, vaikka ne Rantasen mukaan tärkeitä ovatkin. Edustusjoukkueen toiminta on eriytetty junioreista, joten juniorit eivät maksa edustuksen kuluja.

Rantasen mukaan 2. divisioonassa pelaavan edustuksen kausi on ollut haastava ja pelaajat ovat reagoineet asiaan maksamalla osan joukkueen kuluista omasta pussistaan.

Noin 95 prosenttia toiminnan kuluista koostuu hallimaksuista, jotka kerätään käyttäjiltä. Maksuissa mennään kipurajoilla, mutta harrastajamääriin se ei ole vaikuttanut.

FJK:n puheenjohtaja Leevi Murtolahti kertoo, että seura ei ole katastrofin partaalla, vaikka kädestä suuhun eletäänkin. Edustusjoukkue pelaa 5. divisioonaa ja yhteistyökumppanit ovat paikallisia yrityksiä. Murtolahti sanoo, että yhteistyökumppaneilta saadun rahan määrä ei ole juuri muuttunut, mutta sen eteen on tehtävä enemmän töitä, kun raha on koottava pienistä puroista.

-Jotkut ovat tarkkoja siitä, että raha menee juniorien toimintaan, mutta lajivihkiytyneitä ei niinkään olla, Murtolahti sanoo. FL

Seurat numeroina
FoPS juniorit ryLiikevaihto noin 300000 euroaTyöntekijöitä 1Pelaajia 300Joukkueita 17Valmentajia 46FoKoPoLiikevaihto 275000 euroaTyöntekijöitä 1Jäseniä 31524 pelaavaa ja harjoittelevaa, joista juniorijoukkueita 20Säännöllisiä valmentajia 26, resurssivalmentajia 14FoSuLiikevaihto ?Työntekijöitä 0Lisenssipelaajia 250, joista aikuisia 40Joukkueita 12FJKLiikevaihto 150000–200000Työntekijöitä 1Jäseniä 371Valmentajia n. 35Joukkueita 14Forssan Alku (koripallo)Liikevaihto 127000Työntekijöitä 0 (1 palkkatuella)Lisenssipelaajia 121Joukkueita 12 (FoBa mukaan laskettuna)Valmentajia 23

Uusimmat